Palvemassa seurakuntia ja niiden musiikkiväkeä

Back to Top

Ylistys.net

 

Tervetuloa tutustumaan Ylistys.net-palveluun! Löydät sen osoitteesta www.ylistys.net.  Toivomme että palvelu on siunauksena juuri sinulle. Mutta mikä on Ylistys.net-palvelu? Mitä se tarjoaa lauluntekijälle, ylistyksenjohtajalle tai ylistäjälle?

Tässä joitakin linkkejä, joiden takaa löydät lisää tietoa:

Mikä on Ylistys.net?
Ohjeet laulujen käyttämiseen ja uusien laulujen lisäämiseen
Usein kysyttyjä kysymyksiä

Jos sinulla on mielessä joku kysymys, johon ei löydy vastausta sivuilta, niin ota ihmeessä meihin yhteyttä: info@ylistys.net.

Äänentoistotiimi

Jarkko Makkonen haastaa sinut mukaan rakentamaan tiimiä, joka voisi palvella seurakuntia äänentoistoon liittyvissä asioissa. Riittää kun koet kiinnostusta asiaan ja sydämen halua palvella mahdollisuuksiesi mukaan! Odotan yhteydenottoasi: jmakkonen(ät)live.com, puh. 050-3005099

Tietoa tekijänoikeuksista

copyr264x264

Alla on koottuna tietoa tekijänoikeuksista.
Lue myös myös:
kysymyksiä tekijänoikeuslain tiimoilta artikkeli
tekijänoikeusjärjestöt Suomessa
infoa Kopioston valokopiointimallista

Testaa tietosi
Älypään tekijänoikeusvisassa!

– – – –

Tekijänoikeuslain käsitteistä

Kopiosto ry /Mikko Raito:

Kappaleen valmistaminen
Kappaleen valmistaminen muodostaa oikeudenhaltijan yksinoikeuden perustan. Kappaleen valmistaminen muuhun kuin yksityiseen käyttöön on aina ehdottomasti kiellettyä ilman oikeudenhaltijan lupaa.

Kappale voidaan valmistaa niin ”Analogisesti” kuin ”Digitaalisesti”. Analogista kappaleen valmistamista on mm. laulujen sanojen kirjoittaminen kalvolle. Digitaalista kappaleen valmistamista on taas esimerkiksi laulujen sanojen kopioiminen internetsivulta Word-tiedostoon tai laulun sanojen skannaaminen laulukirjasta tietokoneen luettavassa muodossa olevaan tiedostoon.

Esittäminen
Toinen oikeudenhaltijan yksinoikeuksien piiriin kuuluva oikeus on teoksen saattaminen yleisön saataviin. Yksi yleisön saataviin saattamisen muoto on esittäminen. Tekijänoikeuslain muutoksen yhteydessä esittämisen ja näyttämisen välistä suhdetta tarkennettiin niin, että kaikenlainen teosten näyttäminen, joka tapahtuu teknisen apuvälineen avulla, on esittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mm. kalvon heijastamista piirtoheittimellä tai videotykin käyttöä esitystarkoituksessa tarkastellaan tekijänoikeuslain kannalta esittämisenä.

Näyttäminen
Tekijänoikeuslain muutoksen jälkeen näyttämisellä tarkoitetaan konkreettisesti teoksen näyttämistä läsnä olevalle yleisölle ilman mitään teknisiä apuvälineitä.

Vaikka yleisön saataville saattaminen on lähtökohtaisesti oikeudenhaltijan yksinoikeuksien piiriin kuuluva oikeus, on sitä kuitenkin rajoitettu tekijänoikeuslain 21 §:ssä.

Tekijänoikeuslain 21 §
”Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä.”

– – – – –

Taustaa tekijänoikeuksille

Tekijänoikeus on ehkä vieläkin monelle ”kummajainen”, josta tulevat lähinnä mieleen Teosto ja muut tekijänoikeusjärjestöt. Ajatellaan jopa, että nämä järjestöt rahastavat kansalaisilta omien puitteidensa ylläpitämiseksi. Tekijänoikeus kuitenkin perustuu lakiin. Nykyinen tekijänoikeuslaki säädettiin 8.7.1961 ja siihen on sen jälkeen tehty lukuisia uudistuksia.

Nykyisen tekijänoikeuden juuret liittyvät kirjapainotaidon keksimiseen, joka mullisti täysin kirjojen kopioimisen. Kirjan painajan riskinä oli, että joku muu ryhtyi samaan hankkeeseen. Tarvittiin suojajärjestelmä tämän riskin poistamiseksi. Suomessa tekijänoikeudesta säädettiin ensimmäisen kerran vuoden 1829 painoasetuksessa.

Opetusministeriön tekijänoikeussivustolla laajemmin ja ajankohtaisemmin tekijänoikeuksista. Lue ministeriön sivulta lisää.

Faktaa: Tekijänoikeuden historia osoittaa tekijänoikeuslainsäädännön yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistakirjallisuuden ja taiteen edistämisen.

Tekijänoikeus on hyvin kansainvälistä oikeutta, jossa tehdään maailmanlaajuisia valtioiden välisiä multilateraalisia sopimuksia.

– – – –

Tekijänoikeuden sisältö

A) Taloudelliset oikeudet

Tekijänoikeuslain 2 § :n mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus – tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.

A I Kappaleiden valmistaminen teoksesta merkitsee fyysisen muodon antamista teokselle eli teoksen aineellistamista. Tähän kuuluvat kaikki tekniikat: kirjoittaminen, tallentaminen tietokoneen muistiin, kopioiminen levykkeelle, tulostaminen, valokopiointi, kirjapaino jne.

A II Teoksen saattaminen yleisön saataviin käsittää TekijäL 2 § 3 momentin mukaan kolme erilaista toimintoa: 1. teoksen julkinen esittäminen, 2.kappaleiden levittäminen yleisön keskuuteen ja 3. teoksen julkinen näyttämisen.

A II 1. Vain julkinen esittäminen kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin. Teoksen esittämiseen lähimmässä perhe – tai ystäväpiirissä ei tarvita tekijänoikeuden haltijan lupaa.

A.II 2. Teoskappaleiden levittäminen yleisön keskuuteen voi tapahtua monella tavalla. TekijL 2 § : n 3 momentissa mainitaan nimenomaisesti teoskappaleen tarjoaminen myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Oikeuskirjallisuudesssa on katsottu, että levittäminen yleisölle on tapahtunut, kun teoskappale on saatettu tekijän ja hänen yksityisen piirinsä ulkopuolelle.

A. II 3. julkinen näyttäminen tulee kyseeseen lähinnä  kuvataiteen alaan kuuluvien teosten kohdalla. Esimerkiksi öljymaalaus voidaan näyttää taidenäyttelyssä, diakuvana tai televisiossa. Periaatteessa näyttää voidaan myös kirjallisen teoksen ja sävelteoksen kappaleita , esimerkiksi käsikirjoituksia ja nuotteja.

B. Moraaliset oikeudet.

Tekijänoikeudessa tärkeimmät tekijän moraaliset oikeudet ovat 1. isyysoikeus ja ns.  II. respektioikus.

B I. Kun teoksesta valmistetaan kappale ta teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin , on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Tekijällä on siten aina oikeus tulla mainituksi teoskappaleissa ja saatettaessa teos yleisön saataviin.

B II ”Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.” säädetään Tekijäl. 3 § :n 2 momentissa.

Tekijänoikeuden rajoitukset

Opetukseen, tutkimukseen ja sivistystoimeen liittyvien syiden, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten intressien sekä mm. uskonnollisten ja käytännöllisten seikkojen takia on tekijän yksinomaista määräysvaltaa teokseensa rajoitettu monin eri tavoin. Tekijän yksinoikeuden sisältö selviääkin vasta ” vähentämällä ” siitä sen rajoitukset.

Kun tekijällä on yksinoikeus valmistaa teoksesta kappaleita, on otettava esimerkiksi huomioon TekijäL 12 § :ssä jokaiselle fyysiselle henkilölle annettu oikeus valmistaa teoksesta muutama kappale yksityiseen käyttöönsä.

Yksinoikeuden rajoitukset on toteutettu kolmella eri tavalla.

a) Vapaa Hyväksikäyttöoikeus

TekijäL 12 § :n mukaan julkaistusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Oikeus  valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä varten on vain fyysisillä henkilöillä. Seurakunta eli käytännössä yhdistys ei voi valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä varten, koska se ei ole fyysinen henkilö.

b) Siteerausoikeus.

Julkisesta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. TekijäL 22 §. Teosta siteerattaessa on lähde mainittava  siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. ( Tekijän isyysoikeus ).

c ) Vapaa esittämisoikeus

TekijäL 21 §:n  mukaan julkaistu teos saadaan vapaasti esittää seuraavissa tilaisuuksissa.

  • 1 ) Jumalanpalvelus ja opetus
  • 2 ) Mikä tahansa tilaisuus, joka täyttää seuraavat kolme edellytystä:
    a) teosten esittäminen ei ole tilaisuuden pääasia;
    b) pääsy tilaisuuteen on maksuton
    c) tilaisuutta ei muutoinkaan järjestetä ansiotarkoituksessa.

Jumalanpalveluksen osalta lain valmistelussa todettiin, että siinä siinä ” tuskin esitetään muita teoksia kuin eräänlaisia sävellysteoksia ”

2- kohdan tilanteita voivat olla esim. kirkolliset seremoniat, mutta eivät kuitenkaan esim. puistokonsertit joissa teosten esittäminen on nimenomaan pääasia.

Mikäli tilaisuus on konsertti eli teosten esittäminen on siinä pääasia , on syytä ottaa yhteys Teostoon. Maksut eivät ole kovinkaan suuria, eikä liene erityisen kristillistä käyttää lyhyttä rukousta tai puhetta tekosyynä tilaisuuden luokittelemiseksi Jumalanpalvelukseksi.

d ) Ohjelmavapaus.

Ohjelmavapaudella tarkoitetaan TekijäL 24 § :ssä säädettyä oikeutta ottaa teksti kuulijoiden käytettäväksi konserttiohjelmaan tai muuhun sellaiseen, silloin kun sävelteos esitetään tekstin kanssa. esim. kirkollisen seremonian ohjelma, johon veisattavien virsien tekstit on painettu.

Infoa valokopioinnista

Kopiosto Ry:n uskonnollisten yhteisöjen valokopiointimalli

kopio264x264Helluntaiseurakuntien Musiikki ry on talvipäivien 1996 tekemän päätöksen nojalla neuvotellut Kopiosto ry:n kanssa helluntaiseurakunnille räätälöidyn valokopiointisopimuksen. Kopioston hallitus on kokouksessaan 14.11.1996 vahvistanut uskonnollisten yhteisöjen valokopiointilupamallin, joka on alkuvuodesta 1997 postitettu kaikille helluntaiseurakunnille ja eräille niiden piirissä toimiville yhdistyksille. Kukin seurakunta on päättänyt ja päättää itsenäisesti, tekeekö se sopimuksen Kopioston kanssa.

Mikäli seurakunta ei ole tehnyt sopimusta Kopioston kanssa, sovelletaan tekijänoikeuslain säännöksiä sellaisenaan.

– – – –

Soveltamisala ja määritelmät
2 §

  • Lupa ei koske työ- ja harjoituskirjoja , mikä on syytä huomioida kerho- ja pyhäkoulu- yms. toiminnassa.
  • Lupa mahdollistaa kalvojen valmistamisen kopioimalla sen alkuperäisestä teoksesta. Teoksen tekijät oltava näkyvissä.

3 §

Lupa ei kata vastaavia menetelmiä, kuten käsin kirjoittaminen, tekstinkäsittely yms.

Määräykset

Suojatusta teoksesta valmistetuissa kopioissa on oltava tiedot teoksen tekijöistä ja kustantajista. Lisäksi kopiossa on oltava merkintä kopiointiluvasta. Tekijä on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Muista tekijän isyysoikeus.

Kopioston velvollisuuksina on pyrkiä saavuttamaan mahdollisimman laaja oikeuden haltijoiden edustavuus, pyrkiä toimimaan sen hyväksi, etteivät oikeuksien haltijat kieltäisi teostensa kopiointia, ja vastata niiden oikeuden haltijoiden perustelluista  korvausvaatimuksista, joita Kopiosto edustaa.

Lupaehdot

4 §

  • Lupaehdoissa on sekä pelkästään sävelteoksia , että muita teoksia koskevia määräyksiä. Sävelteoksiin luetaan itse nuottien lisäksi myös sanoitukset. Muita teoksi ovat kaunokirjallisuus, runot, sanomalehdet jne.

4 § 1 Sävel – ja muut teokset

  • Lupakauden aikana teoksesta saa valmistaa yhteismäärältään enintään hankitun luvan mukaisen määrän.

4 § 2

  • Samasta teoksesta ei ilman eri lupaa saa valmistaa yli 500 kopiota.
  • Teos on esimerkiksi yksi laulu, ei kokonainen laulukirja. Lisäksi on huomattava, että teoksessa voi tietenkin olla useampia kuin yksi sivu. Mikäli kopioidaan kaksisivuisesta teoksesta 500 kopiota , syntyy kopiosivuja yhteensä 1000 kappaletta.

Sävelteokset 4 § 3

  • Osallistujien käyttöön jumalanpalveluksissa ja hartaustilaisuuksissa saa kopioida julkaisusta enintään puolet , ei kuitenkaan koskaan yli 10 sivua. Kokonaisten julkaisujen kopiointi on näin ollen aina kiellettyä.
  • Osallistujaksi lasketaan vain yleisö, ei esittäjiä , kuten kuorolaisia yms.
  • Jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia ovat melkein kaikki seurakunnan yleisölle avoimet tilaisuudet, lukuun ottamatta tietenkään myyjäisiä, konsertteja yms. Jumalanpalveluksena voidaan myös pitää ylistyslaulutilaisuutta , johon yleisö osallistuu.
  • Julkaisukohtainen kopioinnin yläraja on puolet , mutta kuitenkin samalla enintään 10 sivua.
  • Kerhotoiminnassa tai muussa sellaisessa pienehkön suljetun piirin toiminnassa saa nuotteja kopioida vastaavin ehdoin.

Kuoron kopiointioikeudet

Kuoron kopiointioikeudet 4 § 5

  • Kuoron kopiointioikeudet edellyttävät alkuperäisaineiston hankkimista.
  • Kuoro on seurakunnan musiikkitoiminnassa esiintyjiin lukeutuva ryhmä. Kuoroa eivät siis koske samat ehdot kuin osallistujia eli yleisöä.
  • Kuoron täytyy aina käyttää alkuperäisaineistoa.
  • Kopioston ja Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n välisissä neuvotteluissa yritettiin neuvotella myös kuoroille kopiointioikeutta, mutta Kopioston jäsenjärjestöt eivät hyväksyneet tätä. Kopionti esityskäyttöön on em. järjestöjen mukaan epätarkoituksenmukaista kustannustoiminnan kannalta.

Kuoron kopiointioikeudet 4 § 6

  • Kuorolla on oikeus ottaa yhdet apukopiot kutakin kuoron tai sen jäsenen hallinnassa olevaa alkuperäisnuottia kohti.

4 § 7

  • Musiikin teorian ja historian opetusta varten nuotteja saa kopioida enintään 10 sivua, ei kuitenkaan yli puolta sävelteoksesta. ( yhtä lauluakaan ei saa kokonaan kopioida )
  • Kuoron täytyy aina käyttää alkuperäisaineistoa.
  • Kopioston ja Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n välisissä neuvotteluissa yritettiin neuvotella myös kuoroille kopiointioikeutta, mutta Kopioston jäsenjärjestöt eivät hyväksyneet tätä. Kopiointi esityskäyttöön on em. järjestöjen mukaan epätarkoituksenmukaista kustannustoiminnan kannalta.

Kuoron kopiointioikeudet 5 § 1

  • Kuorolla on oikeus kopioida esitystilannetta varten esitettävät teokset kuorolaisten käyttöön , mikäli esitettävät teokset on julkaistu ja saatavilla yksinomaan laajemmassa julkaisussa ja mikäli kuorolla on hallussaan kuoron jäsenten lukumäärää vastaava määrä luvallisesti hankittua materiaalia.
  • Kuorolla on siis oikeus kopioida apukopiot tai oikeammin kaksoiskappaleet  hallussaan olevasta , kuoron jäsenten lukumäärää vastaavasta alkuperäismateriaalista. Tällä tavoin voidaan kopioida vaikka koko kuorokansio.