Hoosianna -hymni kuuluu tunnettavuudessaan hengellisten laulujen kärkeen. Sen tuntevat hekin, jotka eivät varsinaisesti muuten ole orientoituneet musiikkiin. Hoosianna on olennainen osa adventtia ja se on ei-kaupallinen lähtölaukaus jouluun.

Hitti yli 200 vuoden takaa

Hoosianna -hymni sai alkunsa saksalaisen papin, pedagogin ja säveltäjän Georg Joseph Vogler (1749 -1814) kynästä v. 1795. Säveltäjänä Vogler harrasti yksinkertaisia laulusävelmiä. Hymni tunnetaan erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, mutta nykyisin se löytyy myös Norjan virsikirjasta.

Kerran vuodessa

Hoosianna lauletaan kerran vuodessa – pääosin yhden ainoan kerran – ensimmäisenä adventtina, kahden tunnin sisällä Suomen kirkoissa ja seurakunnissa. Se on yhteislaulujen valiokärkeä, kestosuosikki, joka vetää kansaa kirkkoon taas tänäkin vuonna. Hoosianna on adventin yhteisen kokemisen huipentuma. Traditionaalisen kuorosovituksensa ansioista kuoroihmiset taitavat sen stemmat. Mahtinsa laulu saa, kun yleisö tempautuu laulamaan sitä kuoron nosteessa.
Suomessa sitä on laulettu 1800-luvulta lähtien. 1970-luvulle asti se kuului koulujen aamunavauksiin adventtia edeltävänä arkipäivänä. Edelleen sillä on paikkansa adventtina monen koulun ohjelmassa.

Uutiskynnyksen ylittäjä

Sen kesto on kolme ja puoli minuuttia. Alkuperäinen sovitus on ollut käytännössä kiveenhakattu. Siitä ei ole tehty muita merkittäviä sovituksia. Vaikka virsien suosio muuten on viime vuosina kokenut revanssiin, taltiointi-into Hoosiannasta on ollut olematonta, eikä sitä juuri löydy äänitteiltä. Se on elänyt vakaasti livenä, yhteislauluna.
Vuosittain Hoosianna ylittää myös uutiskynnyksen ylen uutisissa.

Auta, pelasta

Hymnin teksti perustuu hepreankieliseen huudahdukseen: oi auta, oi pelasta. Hoosianna – sanaa käytettiin kuitenkin jo varhain myös kuninkaille, Jumalalle ja erikoisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna ylistyshuutona. Hoosianna – huudahdusta käytetään muidenkin hengellisten laulujen teksteissä. Voglerin sävellyksen koko teksti sen sijaan on suoraan evankeliumien kertomaa tilanteesta, jossa Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Kansa julisti hoosianna – huudoillaan Hänet kuninkaakseen, Messiaaksi.

Ylistyslaulu Hoosianna

Tuntemattoman kääntäjän suomennos on erinomaisen onnistunut. Se taipuu helposti melodiaan ja rytmiin. Kuoron intro alkaa miesten hoosianna – fanfaarilla, johon naisten liittävät oman pehmeämmän osuutensa. Siitä intoutuu marssi liikkeelle. Sanojen ryhdikkyys melodiarytmissä antaa majesteetillisen riemulaulun raamit laulajille. Tietä valmistetaan Daavidin pojalle! Laulu enteilee nousua ja toistuva Hoosianna alkaa soida avaran linjakkaana. Se avaa sydämen ja kohottaa äänen huikeaan ylistyshuutoon. Tuolla ylistyksen huipulla laulaja viipyisi pitempäänkin, siksi sen kertaus on myös sisäisen virityksen sanelemaa. Sieltä laulu palaa taas alkumarssiin uskoen, että Hän on se, joka tulee Herran nimeen. Loppusoitto kuittaa kokonaisvaltaisen kokemuksen.
Hoosianna ei ole vain traditio, se on ilmiö.
Sen jälkeen on sitten joululaulujen aika vyöryä ja täyttää kirkot, torit ja marketit.

Pirkko Hyttinen, dipl. pianisti
Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n pj

Julkaistu RistinVoitto lehdessä 2012