Joulukonserteista opittua

Joulunaikaan seurakunnissa järjestettiin joulukonsertteja. Ilahduttavaa oli nähdä ja kuulla, miten monipuolista musiikki oli ja miten paljon musiikin eteen oli nähty vaivaa. Myös valot ja lavastukset oli hoidettu tyylillä. Tämänkaltaisiin konsertteihin on helppo pyytää uskosta osattomia ystäviä, naapureita ja työtovereita.  

Iloitsin oman seurakuntani, Tampereen helluntaiseurakunnan, joulukonsertista. Suuri joukko amatööri- ja ammattimuusikoita oli yhteistoimin suunnitellut ja toteutti upean kokonaisuuden: mahtava kuoro ja orkesteri, pienryhmiä ja sooloesityksiä, instrumentaalia ja a cappellaa. Tässä konsertissa nuoret ja vanhat julistivat yhdessä joulun sanomaa. 

On pantava merkille, että joululaulut koskettavat lähes kaikkia, niitäkin jotka eivät tavallisesti ehdi pysähtymään.  Joululaulujen koetaan harvoin tulevan ”liian lähelle” vaikka useimmiten niissä on vahva kristillinen sanoma. Jouluajan herkistämiin ihmismielen tunnelmiin pitäisi seurakuntien panostaa mielestäni enemmän. Ei niin, että meillä olisi vain kivaa olla yhdessä vaan miten rakentaa sellainen konsertti, joka kutsuu laadun lisäksi myös sanomallaan. Myös yhteistyössä on voimaa, konsertteja voisi järjestää vaikkapa muutama seurakunta tai musiikkiryhmä yhdessäkin. Ja kun hyvä kokonaisuus on saatu aikaan, useampikin konsertti hoituu varmasti helposti. 

Kautta aikojen on musiikilla ollut ja on tärkeä rooli ja tarkoitus. Musiikilla on valtava voima. Yhteinen musiikki on ilahduttanut, herkistänyt, virkistänyt ja yhdistänyt ihmisiä eri aikoina ja eri tilanteissa.  Jopa poliitikot kokevat Elämäni Biisi – yhteyttä ihmisinä unohtaen erimielisyytensä ja näkökantansa kuunnellessaan toistensa valitsemaa musiikkia, kuten näimme tapaninpäivänä ohjelmassa.

Uuden Testamentin puolella meille kerrotaan Paavalista ja Silasta, jotka olivat joutuneet tiukkaan paikkaan.  Kesken lähetysmatkan he joutuivat vankilaan, ja tilanne oli tukala. Paikka oli vankilan perimmäinen selli ja jalkapuut varmistivat paikalla pysymisen. Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelovat heitä. (Apt. 16:25.) Aikamoinen paikka pitää konserttia. 

Ensimmäinen Aikakirja kertoo Asafista, jonka kuningas Daavidin määräsi musiikinjohtajaksi.  Asaf kokosi valtaisan musiikkiryhmän, joka lauloi ja soitti temppelissä Daavidin ohjeiden mukaan. Uskon Asafin valitseman musiikin olleen sekä sen ajan uutta että vanhaa musiikkia, ja kaikki kokivat musiikin omakseen. 

Raamattu antaa hyvälle hengelliselle musiikille raamit. Psalmi 150 kehottaa ylistämään monipuolisesti kaikin soittimin Herraa: Ylistäkää Häntä raikuvin torvin, ylistäkää Häntä harppua ja lyyraa soittaen, ylistäkää Häntä tanssien ja rumpua lyöden, ylistäkää Häntä luuttua ja huilua soittaen! Ylistäkää Häntä symbaalien helinällä. 

Jumala on antanut meille suuren lahjan, musiikin lahjan. Hän haluaa, että käytämme Hänen antamaansa lahjaa hyvin ja monipuolisesti.  On hyvä muista vanhan laulun sanat:  Se kerro niin armahtavasti, että kaikki voi uskoa sen.

 

Markku Sandberg

Kirjoitus julkaistu RV 1/2022 Näkökulma

 

RETRO 70s-80s yhteislauluristeilyn koostevideo

Meillä kaikilla on nyt mahdollisuus päästä yhteislauluristeilyn tunnelmaan koostevideon kautta. Yhteislauluristeily toteutettiin 30.-31.10.2021 jo 12. kerran ja tällä kertaa teemalla RETRO 70s-80s. Videokoosteen on tehnyt Valfrid Åkerlund, tuottajana HSM ry / Pirkko Hyttinen ja videomateriaali on saatu risteilylle osallistuneilta.

Tervetuloa muistelemaan, tunnelmoimaan ja innostumaan yhteisistä hetkistä:

https://youtu.be/Q2WYjRzXRBU

 

Yhteinen musiikki

Paavali kirjoittaa korinttilaisille: ”Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella on jotakin annettavaa: laulu, opetus tai ilmestys, puhe kielillä tai sen tulkinta.”

Seurakunnat alkavat nyt avautua pitkän pandemian jälkeen.  Uskaltavatko tai haluavatko ihmiset jo kokoontua yhteen?  Miten eri musiikkiryhmät saadaan koottua palvelemaan?  Vai onko niin, että pandemian aikana se treeni-ilta onkin täyttynyt muulla hyvällä harrastuksella?

Miten voisimme musiikissa toteuttaa Paavalin ohjetta?  Ja miten voisimme osaltamme vaikuttaa niin, että musiikki yhdistää ja tuo sitä yhteyttä, mitä ihmiset tänä päivänä tarvitsevat?

Monissa suurissa seurakunnissa musiikki toimii hyvin, on paljon muusikoita ja musiikin ammattilaisia, jotka tuovat osaamista ja monipuolisuutta seurakuntaan.

Tapasin muutamia eri-ikäisiä seurakuntamuusikoita, ja pohdimme yhdessä musiikin monimuotoisuutta ja monipuolisuutta seurakunnassa.  Tästä tulikin varsin mielenkiintoista pohdintaa.

Muusikoilla on jo tarve ja halu päästä taas palvelemaan Jumalaa ja seurakuntaa. Nyt on ollut aikaa ajatuksille.

Monien mielestä nyt pitäisi seurakunnissa jo jättää taakse eipäs juupas-  keskustelu eri musiikkityylien paremmuudesta . Tärkeätä olisi, että osattaisiin kohdentaa musiikki palvelemaan tilaisuuksien luonnetta ja kohdeyleisöä.

Todettiin, että musiikki avaa sydämet, mutta se voi myös tehokkaasti sulkea mielemme ottamasta vastaan Jumalan hyvyyttä.

Takavuosina juhannuskonferensseissa oli erillinen ylitysteltta, joka oli niin suosittu että sinne jonotettiin. Moni koki, että oli koko juhlan parasta antia kun sai ylistää Jumalaa Pyhän Hengen läsnäolossa. Sitten ylistysteltta sellaisenaan lopetettiin ja ylistysbiisit tuotiin isoon telttaan. Moni koki, että tämä ei toiminut. Ylistyslaulu yhteislauluna ei vaan toimi, näin kommentoitiin.

Moni virsi tai muu hengellinen laulu on sisällöltään ylistyslaulu. Monissa seurakunnissa on otettu kokouksiin mukaan uusia ylityslauluja pelkästään siksi, että ne ovat kivoja tai siksi että nuorillakin olisi jotain laulettavaa.  Tuloksena on voinut olla huonoa ylistystä ja kelvottomia yhteislauluja.  Myös näitä kokemuksia tuli ilmi. Toisinkin voi toki käydä.

Esiin nousi myös näkemys, että musiikilliset kiistat ovat oireilua syvemmistä ongelmista seurakunnassa.  Pintapuolisiin asioihin on kyllä helppo tarttua, kun pitäisi pureutua juurisyihin.

Eräs muusikko kertoi, että hän uskoo Jumalan antavan taas jonkun suuren musiikillisen ilmiön kuten Jippii tai Joy olivat aikoinaan ja että Jumala luo aikataulunsa mukaan uutta ajallaan.

Musiikki on sekä taitoa että yhteistä tunteiden tulkintaa. Hengellinen musiikki on parhaimmillaan yhteistä rukousta, ylistystä ja palvontaa, joka koskettaa. Kuten hiljattain Tampere-talon täydelle yleisölle esitetty  Verdin Requiem alkoi ja päättyi rukoukseen. Messun libretto on paljolti rukousta.   Satapäinen kuoro ja solistit yhdessä ylistivät Jumalaa: ”Muista, kallis Jeesus, että olen sinun elämäsi syy. Sinä etsit minua väsyneenä, lunastit minut ristillä…”

Markku Sandberg

Kirjoittaja on dir.mus. ja HSMry:n puheenjohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu Ristin Voitto-lehdessä 43/2021 Näkökulma-artikkelina

Jumalanpalveluksen striimaus ja teosto

Koronarajoitusten jatkuminen hamaan tulevaisuuteen tarkoittaa, että seurakuntien jumalanpalvelukset ovat siirtyneet striimauksina verkkoon ja eri sosiaalisiin medioihin. 

Jumalan Sana ja seurakunnan yhteys elää ja toimii tavalla tai toisella!

Musiikki on olennainen osa jumalanpalvelustamme. Netistä seuraajan iloksi sen osuus on pysynyt mukana etäkokoontumisissa. Se jatkaa julistustyötään myös näissä poikkeusoloissa. 

Striimaus mahdollistaa jumalanpalveluksen välittymisen verkkoon sekä tallentaa sen myöhempääkin katselua varten. Striimauksessa käytetty teostonalainen musiikki on tekijäoikeuslain mukaan luvanvaraista.  Lain lähtökohtana on, että musiikki on tekijänsä omaisuutta. Asiaa hallinnoi Suomessa musiikintekijöiden yhdistys Teosto ry, joka jakaa käyttäjien maksamat tekijäkorvaukset musiikkiomaisuuden käytöstä tekijöilleen.

Monilla seurakunnilla onkin jo olemassa oleva sopimus Teoston kanssa. Kopioston kanssa tehty sopimus ei kuitenkaan käy tähän. 

Tekijäoikeuslain poikkeussääntönä on, että jumalanpalvelusmusiikki on tekijänoikeusmaksuvapaata. Tämä koskee kuitenkin ainoastaan jumalanpalvelustilannetta, jossa seurakunta on fyysisesti läsnä.

Huomattavaa on, että jo ennen koronaa on ollut sallittua striimata jumalanpalvelus livenä tietyille alustoille, koska niillä on sopimus Teoston kanssa, eli seurakunnan ei ole tarvinnut hankkia omaa lupaa. Näitä alustoja ovat esim. Usko TV, Facebook ja Instagram  

Jos seurakunta haluaa striimata jumalanpalveluksen esim. omalta kotisivultaan nettiseurakunnalle ja jättää tallenteen katsottavaksi, on tätä varten pitänyt hankkia Teoston mediapienlupa. Luvan hinta alkaa 25€/kk, https://www.teosto.fi/kayttajat/hinnastot/2628

Teoston music licensing manager Juha Kaitamaa kertoo asiasta näin:

  • Mikäli seurakunnalla on olemassa oleva lupa Teostolta, mahdollistaa se jo jumalanpalveluksen striimauksen ilman erillistä lupaa.  Mikäli seurakunnalla ei ole Teostolta aiempaa lupaa, tulee jumalanpalveluksen striimausta varten hankkia Teoston mediapienlupa. Kyseisen luvan voi hankkia suoraan Teoston internetsivuilta.

Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen ajaksi Teosto on avartanut muutamia lupatuotteitaan:

  • Luvan myötä jumalanpalvelusmusiikin striimauksista ei ole ilmoitusvelvollisuutta, ei siis tarvitse listata Teostolle, mitä musiikkia on striimatussa jumalanpalveluksessa kuultu. Lauluja voi näin ollen spontaanistikin valita kesken jumalanpalveluksen!                  Musiikintekijöiden tiedot on kuitenkin syytä pitää esillä.
  • Jumalanpalveluksien striimaukset sekä tallenteen jättäminen katseltavaksi musiikkiosuuksineen sisältyy Teoston lupaan aina siihen asti, kun kokoontumisrajoitteet 
  • ovat voimassa. Ei ole merkitystä, onko kyse livestriimauksesta vai etukäteen nauhoitetuista tilaisuuksista.

Kaikenkaikkiaan koronakriisi on nostanut esiin ihmisten hengellisiä tarpeita. Monet heistä eivät astuisi kirkkoihimme sisään, mutta viihtyvät ruudun ääressä. Kriisi on antanut nyt uudenlaisen mahdollisuuden tavoittaa heitä verkon kautta ja tätä on jo tapahtunut!

Hengellinen musiikki on tärkeä työväline tässä. Annetaan sen soida koko voimallaan!

Pirkko Hyttinen, pj.
Helluntaiseurakuntien musiikki ry

Hengellinen musiikki yhdistämään

Musiikin mahtava ja voimaannuttava ominaisuus on, että se yhdistää meitä. Tänään tämä puoli musiikin vaikutuksesta on seurakunnissamme osin kadoksissa ja olemme sen sijaan juuttuneet omille musiikin mukavuusalueillemme. Hengellisen musiikin tehtävä on Jumalan Sanassa ilmaistu niin, että tuottaa samaa hedelmää kuin evankeliumi ja on sen kanssa yhteensopiva.

Näinä aikoina musiikista on paljolti tullut erottava ja karkottava tekijä ihmisten välille. Emme kuitenkaan suostu jäämään tähän, emmehän! Sen tähden olemmekin nostamassa HSM:n sloganiksi: Hengellinen musiikki yhdistämään! Meillä ei ole valmiita vastauksia siihen, miten se tehdään, mutta lähdemme yhdessä etsimään oikeaa polkua sitä kohti. Samalla haastamme sinua mukaan etsintäämme!

Hengellinen musiikki yhdistämään, jotta ilomme Herrassa olisi täydellinen!

Pirkko Hyttinen