Yhteinen musiikki

Paavali kirjoittaa korinttilaisille: ”Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella on jotakin annettavaa: laulu, opetus tai ilmestys, puhe kielillä tai sen tulkinta.”

Seurakunnat alkavat nyt avautua pitkän pandemian jälkeen.  Uskaltavatko tai haluavatko ihmiset jo kokoontua yhteen?  Miten eri musiikkiryhmät saadaan koottua palvelemaan?  Vai onko niin, että pandemian aikana se treeni-ilta onkin täyttynyt muulla hyvällä harrastuksella?

Miten voisimme musiikissa toteuttaa Paavalin ohjetta?  Ja miten voisimme osaltamme vaikuttaa niin, että musiikki yhdistää ja tuo sitä yhteyttä, mitä ihmiset tänä päivänä tarvitsevat?

Monissa suurissa seurakunnissa musiikki toimii hyvin, on paljon muusikoita ja musiikin ammattilaisia, jotka tuovat osaamista ja monipuolisuutta seurakuntaan.

Tapasin muutamia eri-ikäisiä seurakuntamuusikoita, ja pohdimme yhdessä musiikin monimuotoisuutta ja monipuolisuutta seurakunnassa.  Tästä tulikin varsin mielenkiintoista pohdintaa.

Muusikoilla on jo tarve ja halu päästä taas palvelemaan Jumalaa ja seurakuntaa. Nyt on ollut aikaa ajatuksille.

Monien mielestä nyt pitäisi seurakunnissa jo jättää taakse eipäs juupas-  keskustelu eri musiikkityylien paremmuudesta . Tärkeätä olisi, että osattaisiin kohdentaa musiikki palvelemaan tilaisuuksien luonnetta ja kohdeyleisöä.

Todettiin, että musiikki avaa sydämet, mutta se voi myös tehokkaasti sulkea mielemme ottamasta vastaan Jumalan hyvyyttä.

Takavuosina juhannuskonferensseissa oli erillinen ylitysteltta, joka oli niin suosittu että sinne jonotettiin. Moni koki, että oli koko juhlan parasta antia kun sai ylistää Jumalaa Pyhän Hengen läsnäolossa. Sitten ylistysteltta sellaisenaan lopetettiin ja ylistysbiisit tuotiin isoon telttaan. Moni koki, että tämä ei toiminut. Ylistyslaulu yhteislauluna ei vaan toimi, näin kommentoitiin.

Moni virsi tai muu hengellinen laulu on sisällöltään ylistyslaulu. Monissa seurakunnissa on otettu kokouksiin mukaan uusia ylityslauluja pelkästään siksi, että ne ovat kivoja tai siksi että nuorillakin olisi jotain laulettavaa.  Tuloksena on voinut olla huonoa ylistystä ja kelvottomia yhteislauluja.  Myös näitä kokemuksia tuli ilmi. Toisinkin voi toki käydä.

Esiin nousi myös näkemys, että musiikilliset kiistat ovat oireilua syvemmistä ongelmista seurakunnassa.  Pintapuolisiin asioihin on kyllä helppo tarttua, kun pitäisi pureutua juurisyihin.

Eräs muusikko kertoi, että hän uskoo Jumalan antavan taas jonkun suuren musiikillisen ilmiön kuten Jippii tai Joy olivat aikoinaan ja että Jumala luo aikataulunsa mukaan uutta ajallaan.

Musiikki on sekä taitoa että yhteistä tunteiden tulkintaa. Hengellinen musiikki on parhaimmillaan yhteistä rukousta, ylistystä ja palvontaa, joka koskettaa. Kuten hiljattain Tampere-talon täydelle yleisölle esitetty  Verdin Requiem alkoi ja päättyi rukoukseen. Messun libretto on paljolti rukousta.   Satapäinen kuoro ja solistit yhdessä ylistivät Jumalaa: ”Muista, kallis Jeesus, että olen sinun elämäsi syy. Sinä etsit minua väsyneenä, lunastit minut ristillä…”

Markku Sandberg

Kirjoittaja on dir.mus. ja HSMry:n puheenjohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu Ristin Voitto-lehdessä 43/2021 Näkökulma-artikkelina

Jumalanpalveluksen striimaus ja teosto

Koronarajoitusten jatkuminen hamaan tulevaisuuteen tarkoittaa, että seurakuntien jumalanpalvelukset ovat siirtyneet striimauksina verkkoon ja eri sosiaalisiin medioihin. 

Jumalan Sana ja seurakunnan yhteys elää ja toimii tavalla tai toisella!

Musiikki on olennainen osa jumalanpalvelustamme. Netistä seuraajan iloksi sen osuus on pysynyt mukana etäkokoontumisissa. Se jatkaa julistustyötään myös näissä poikkeusoloissa. 

Striimaus mahdollistaa jumalanpalveluksen välittymisen verkkoon sekä tallentaa sen myöhempääkin katselua varten. Striimauksessa käytetty teostonalainen musiikki on tekijäoikeuslain mukaan luvanvaraista.  Lain lähtökohtana on, että musiikki on tekijänsä omaisuutta. Asiaa hallinnoi Suomessa musiikintekijöiden yhdistys Teosto ry, joka jakaa käyttäjien maksamat tekijäkorvaukset musiikkiomaisuuden käytöstä tekijöilleen.

Monilla seurakunnilla onkin jo olemassa oleva sopimus Teoston kanssa. Kopioston kanssa tehty sopimus ei kuitenkaan käy tähän. 

Tekijäoikeuslain poikkeussääntönä on, että jumalanpalvelusmusiikki on tekijänoikeusmaksuvapaata. Tämä koskee kuitenkin ainoastaan jumalanpalvelustilannetta, jossa seurakunta on fyysisesti läsnä.

Huomattavaa on, että jo ennen koronaa on ollut sallittua striimata jumalanpalvelus livenä tietyille alustoille, koska niillä on sopimus Teoston kanssa, eli seurakunnan ei ole tarvinnut hankkia omaa lupaa. Näitä alustoja ovat esim. Usko TV, Facebook ja Instagram  

Jos seurakunta haluaa striimata jumalanpalveluksen esim. omalta kotisivultaan nettiseurakunnalle ja jättää tallenteen katsottavaksi, on tätä varten pitänyt hankkia Teoston mediapienlupa. Luvan hinta alkaa 25€/kk, https://www.teosto.fi/kayttajat/hinnastot/2628

Teoston music licensing manager Juha Kaitamaa kertoo asiasta näin:

  • Mikäli seurakunnalla on olemassa oleva lupa Teostolta, mahdollistaa se jo jumalanpalveluksen striimauksen ilman erillistä lupaa.  Mikäli seurakunnalla ei ole Teostolta aiempaa lupaa, tulee jumalanpalveluksen striimausta varten hankkia Teoston mediapienlupa. Kyseisen luvan voi hankkia suoraan Teoston internetsivuilta.

Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen ajaksi Teosto on avartanut muutamia lupatuotteitaan:

  • Luvan myötä jumalanpalvelusmusiikin striimauksista ei ole ilmoitusvelvollisuutta, ei siis tarvitse listata Teostolle, mitä musiikkia on striimatussa jumalanpalveluksessa kuultu. Lauluja voi näin ollen spontaanistikin valita kesken jumalanpalveluksen!                  Musiikintekijöiden tiedot on kuitenkin syytä pitää esillä.
  • Jumalanpalveluksien striimaukset sekä tallenteen jättäminen katseltavaksi musiikkiosuuksineen sisältyy Teoston lupaan aina siihen asti, kun kokoontumisrajoitteet 
  • ovat voimassa. Ei ole merkitystä, onko kyse livestriimauksesta vai etukäteen nauhoitetuista tilaisuuksista.

Kaikenkaikkiaan koronakriisi on nostanut esiin ihmisten hengellisiä tarpeita. Monet heistä eivät astuisi kirkkoihimme sisään, mutta viihtyvät ruudun ääressä. Kriisi on antanut nyt uudenlaisen mahdollisuuden tavoittaa heitä verkon kautta ja tätä on jo tapahtunut!

Hengellinen musiikki on tärkeä työväline tässä. Annetaan sen soida koko voimallaan!

Pirkko Hyttinen, pj.
Helluntaiseurakuntien musiikki ry

Hengellinen musiikki yhdistämään

Musiikin mahtava ja voimaannuttava ominaisuus on, että se yhdistää meitä. Tänään tämä puoli musiikin vaikutuksesta on seurakunnissamme osin kadoksissa ja olemme sen sijaan juuttuneet omille musiikin mukavuusalueillemme. Hengellisen musiikin tehtävä on Jumalan Sanassa ilmaistu niin, että tuottaa samaa hedelmää kuin evankeliumi ja on sen kanssa yhteensopiva.

Näinä aikoina musiikista on paljolti tullut erottava ja karkottava tekijä ihmisten välille. Emme kuitenkaan suostu jäämään tähän, emmehän! Sen tähden olemmekin nostamassa HSM:n sloganiksi: Hengellinen musiikki yhdistämään! Meillä ei ole valmiita vastauksia siihen, miten se tehdään, mutta lähdemme yhdessä etsimään oikeaa polkua sitä kohti. Samalla haastamme sinua mukaan etsintäämme!

Hengellinen musiikki yhdistämään, jotta ilomme Herrassa olisi täydellinen!

Pirkko Hyttinen

Onko vanhoille keksinnöille enää käyttöä?

Teknologian aikakaudella yksi mielenkiintoisista suuntauksista on teknologiateollisuuden pyrkimys kehittää ihmisen aisteja replikoivia teknologisia innovaatioita.

Smartbrief on johtava digitaalisen median uutisartikkeleiden tuottaja. Se on listannut muun muassa audioteknologiaan liittyvät kärkitrendit vuodelle 2018. Yksi on niistä puheen tunnistamiseen liittyvät sovellutukset. Esimerkiksi Amazon.comin kehittämä Alexa -laitesovellutus ymmärtää puhetta ja osaa vastata koneäänellä sille esitettyihin kysymyksiin. Alexa kertoo vaikkapa ensi viikon sääennusteen tai huomisaamun bussiaikataulun. Vastausten hakemiseen Alexa hyödyntää palveluntarjoajan verkkopalvelua eikä vastausta tarvitse enää etsiä vanhanaikaisesti Googlesta.

Sähköautojen myynti on kasvanut Yhdysvalloissa yli 600 prosenttia muutaman viimeisen vuoden aikana. Äänettömien sähköautojen yleistyminen on kuitenkin heikentänyt jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta. Sähköautossa ei ole sitä totuttua moottorin ääntä ja auton havaitseminen liikenteessä on siten jalankulkijoille paljon hankalampaa. Yksi kärkitrendeistä onkin sähköautoon luonnollisen moottoriäänen kehittäminen audiotekniikan avulla. Ainakin autonvalmistaja Jaguar on jo tuonut markkinoille oman prototyyppimallinsa. Virtuaalinen moottorin ääni parantaa jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta.

Ääneen perustuvien kokemusten ja elämysten tuottaminen ovat myös yksi näistä kehitystrendeistä. Urheilutuotteiden valmistaja Nike on kehittänyt juoksukenkään ääntä tuottavan audiomoduulin. Sen tehtävänä on tehostaa ja elävöittää juoksukengän tuottamaa ääntä juoksijan bioanalytiikan perusteella. Ihon kosteus ja askeleen keveys vaikuttavat juoksukengän tuottamaan äänivasteeseen. Eri juoksutilanteisiin sopivilla äänillä kenkä tuottaa juoksijalle positiivisen äänistön ja äänimielikuvan juoksemisesta harrastuksena sekä omasta kenkätuotteestaan. Autonvalmistaja Toyota on taas rakentanut uuteen konseptiautoonsa virtuaalisen rumpusetin. Auton kojelautaa taputtamalla bassorummun ääni toistuu auton kaiuttimista ja vastaavasti muut rumpusetin äänet muista kojelaudan osista. Ilmeisesti soitinkaraoken rakentaminen on ollut japanilaisen autonvalmistajan tavoitteena.

Kuuloaisti itsessään on jo tuhansia vuosia vanha Jumalan luoma älykäs toiminnallisuus ja innovaatio. Me ihmiset pyrimme rakentamaan vastaavasti jotakin samankaltaista, jossa kuulorakenne ja -aisti sekä aivojen kyky päätellä syy-seuraussuhteiden vaikutuksia kuullun perusteella ovat innovaatioiden lähteenä. Nykyteknologian ja solukehityksen avulla pääsemme kehityksessä jatkuvasti eteenpäin, mutta alkuperäistä Jumalan luomaa innovaation lähdettä ne eivät pysty inhimillisyydessään koskaan saavuttamaan.

 

Jarkko Makkonen

Maailman Terveysjärjestö WHO on huolissaan: kovaääninen musiikki uhkaa kuuloa

WHO:n mukaan vaarassa ovat erityisesti 12–35-vuotiaat, joista noin puolet kuuntelee musiikkia liian kovalla matkapuhelimistaan tai muista laitteista. Lisäksi muun muassa konserttien liian kovaääninen musiikki uhkaa kuuloa.
Maailman Terveysjärjestön määritelmään mukaan melu on epätoivottava ja terveydelle haitallinen ääni. Melun vaikutus kasvaa sitä mukaa, kun melussa vietetty aika pitenee. Kun esim. desibelimäärä nousee kolmella, turvallinen melussa oloaika puolittuu. Esimerkiksi yli sadan desibelin melussa voi turvallisesti oleskella ilman kuulonsuojaimia vain muutamia minuutteja kerrallaan.

WHO suosittelee korvatulppien käyttöä kovaäänisessä ympäristössä sekä säännöllisiä kuulontarkistuksia. (STT 2015.)

Soiko seurakunnissamme musiikki liian voimakkaana?
Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n (HSMry:n) äänentoistovastaavan Jarkko Makkosen mielestä WHO:n huoli on todellinen ja koskee seurakuntiamme. Ongelmia ei niinkään tule sunnuntain päiväkokouksissa, mutta suurtapahtumat, konsertit ja nuorten tilaisuudet ovat haastavia, koska osa kuulijoista haluaa musiikin tulevan lujempaa ja osa toivoo musiikin tulevan hiljempaa.
– Tampereen Helluntaiseurakunnassa tuli jo vuosia sitten tarve määrittää äänenkäytön rajat, muutama ylilyönti sai sen aikaan, kertoo Makkonen. – Tuli myös huoli: entä jos meidän tilaisuudessamme joku saa kuulovaurion? Tutkin asiaa, ja Musiikki- ja viihdealan meluntorjuntaohjeen mukaan teimme sopivan ohjeistuksen, jonka vanhimmisto hyväksyi käyttöömme. Tämän jälkeen on oltu tyytyväisiä, jopa nuortenilloissa, hymyilee Makkonen. Toivon, että myös muut seurakunnat toimivat näin. Apua saa HSMry:ltä tai muilta alan ammattilaistahoilta.

Tilaajan ongelma
Jarkko Makkonen muistuttaa, että konsertin järjestäjällä on vastuu ja artistin pitää kunnioittaa järjestäjien asettamia rajoja. Tilaisuuden mainoksessa voisi olla maininta korvatulppien käyttämisestä ja yleisön kannattaa myös pohtia, millaiseen konserttiin on menossa.
– Kun tilaaja, yleisö ja bändi kohtaavat, ollaan hyvin maalissa.

Markku Sandberg

Lisätietoa:
http://www2.siba.fi/harjoittelu/img/meluntorjuntaohjedirsov.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Melu

Monenlaista balanssia tarjolla musiikissa

Elävä musiikki tuottaa erilaisia kuulokuvia riippuen esittäjästä, paikasta, kuulijasta ja äänentoistoa hallinnoivasta miksaustavasta. Mitä tarjoillaan kuultavaksi? Aina kuulokuvasta ei voi päätellä, millaiseksi se oli alun perin tarkoitettu.

Peipon balanssi

Alkukesästä lintujen laulamisinto on parhaimmillaan ja niiden konsertti on kuulijan ulottuvilla pienen pysähtymisen ja hiljentymisen myötä. Itävallassa muutama kesää sitten suuren ulkoilma-auditorion lavalla soi Mozartin pianokonsertto. Pianisti ja orkesteri soittivat. Musiikki välittyi avoauditorion ylempiin osiin äänentoiston avulla. Kesken soittoa ylimmän katsomon reunalle lennähti peippo. Hetken kuunneltuaan se alkoi viritellä omia soolojaan Mozartin rinnalle, kuin olisi ollut suvereenina osana sävellystä. Mitä runsaammin ja heleämmin pianon kuviot soljuivat, sitä innokkaammin ja koreammin peippo heitti vastamelodioitaan ilmoille. Yleisö oli haltioissaan ja niin tuntui peippokin olevan. Sävellajien käsittely sillä oli vapaata ja yllättävää. Epäilemättä peippo päihitti kekseliäisyydessään Mozartin. Luonto, Mozart ja äänentoisto olivat balanssissa.

Ääni hallintaan

Kesä on hengellisten juhlien aikaa, joita vietetään myös ulkoilmatapahtumina. Niissä musiikki ja ääni sitten rajoittuvat harvoin sinne, minne pitäisi, vaan tunkeutuvat hallitsemattomasti sinnekin, missä niitä ei välttämättä haluta kuulla. Koko tapahtuman keskinäinen äänibalanssi on löytämisen väärtti.

Balanssi hakusessa

Musiikkitilaisuuksista yleisö löytää ne, joissa esiintyjien joukko herättää kiinnostusta. On hyviä solisteja ja soitinarsenaali kunnioitettavan monipuolinen. Näitä mennään kuuntelemaan! Kuulijan odotusarvo on korkealla ja lavakattausta katsellessa hänelle syntyy ennakkokäsitys tulevasta kuulokuvasta.
Musiikin rävähtäessä ilmoille näkeminen ja kuuleminen osoittautuvat sitten eripariksi. Jos oltiin tultu kuulemaan lahjakkaiden solistien persoonallista tulkintaa, kuulokuva tarjoaakin jotain muuta. Pääosissa ovat musiikin matalat alueet, rytmityksen rankka pakkopaita sekä diskantin metallikas, korville kilahtava kireys. Volyymia kyllä löytyy yli kuulonhuoltoliiton antamien suojarajojen, mutta ei musiikin keskialueelle, jossa ihmisääni paljolti operoi. Lavalla olevasta näkymästä voi päätellä, että laulajat kyllä ponnistelevat sinnikkäästi, mutta ilmaisu ei kanna lavan reunaa kauemmas. Solistit jäävät sivuosaan, koska kuulokuvassa heille ei jää muuta kuin kalpean kapea äänitila.

Kuulokuvan rakenne säilyy lähes ennallaan, vaikka laulut ja laulajat vaihtuvat. Balanssin merkitys tarjonnassa on sivuutettu.

Näkö- ja kuulokuva sama

Toisessa tilaisuudessa laulusolistit ja soittajat herättävät myös kiinnostusta. Tullaan kuulolle ja odotetaan parasta.

Soitto säkenöi esiin vahvalla otteella ja valmistaa tilaa laulajille. Musiikin myötä hetki avautuu odotetulle sanomalle, jonka armoitetuiksi kanaviksi laulajat osoittautuvat. Laulussa alkaa hehkua iankaikkisen elämän energia ja soittajat elävät täyspainoisesti mukana tässä evankeliumin ilotulituksessa. Kuulokuvassa on tilaa kaikille! Kuulijankaan ei tarvitse hapuilla sanojen ja äänten viidakossa, päästäkseen jyvälle, mistä on kyse. Musiikki avautuu kaikkine vivahteineen ja väreineen kuljettaen kuulijaa hengellisen elämän moninaisiin näköaloihin.

Kuulokuva rakentuu hengellisessäkin musiikissa sen mukaan, mikä koetaan tärkeimmäksi ja miten se halutaan tarjoilla.

Pirkko Hyttinen, dipl. pianisti
Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n pj

Julkaistu RV-lehdessä syksy 2015

kuva: Wikimedia Commons