Musiikin mahtava ja voimaannuttava ominaisuus on, että se yhdistää meitä. Tänään tämä puoli musiikin vaikutuksesta on seurakunnissamme osin kadoksissa ja olemme sen sijaan juuttuneet omille musiikin mukavuusalueillemme. Hengellisen musiikin tehtävä on Jumalan Sanassa ilmaistu niin, että tuottaa samaa hedelmää kuin evankeliumi ja on sen kanssa yhteensopiva.
Näinä aikoina musiikista on paljolti tullut erottava ja karkottava tekijä ihmisten välille. Emme kuitenkaan suostu jäämään tähän, emmehän! Sen tähden olemmekin nostamassa HSM:n sloganiksi: Hengellinen musiikki yhdistämään! Meillä ei ole valmiita vastauksia siihen, miten se tehdään, mutta lähdemme yhdessä etsimään oikeaa polkua sitä kohti. Samalla haastamme sinua mukaan etsintäämme!
Hengellinen musiikki yhdistämään, jotta ilomme Herrassa olisi täydellinen!
Pirkko Hyttinen
Teknologian aikakaudella yksi mielenkiintoisista suuntauksista on teknologiateollisuuden pyrkimys kehittää ihmisen aisteja replikoivia teknologisia innovaatioita.
Smartbrief on johtava digitaalisen median uutisartikkeleiden tuottaja. Se on listannut muun muassa audioteknologiaan liittyvät kärkitrendit vuodelle 2018. Yksi on niistä puheen tunnistamiseen liittyvät sovellutukset. Esimerkiksi Amazon.comin kehittämä Alexa -laitesovellutus ymmärtää puhetta ja osaa vastata koneäänellä sille esitettyihin kysymyksiin. Alexa kertoo vaikkapa ensi viikon sääennusteen tai huomisaamun bussiaikataulun. Vastausten hakemiseen Alexa hyödyntää palveluntarjoajan verkkopalvelua eikä vastausta tarvitse enää etsiä vanhanaikaisesti Googlesta.
Sähköautojen myynti on kasvanut Yhdysvalloissa yli 600 prosenttia muutaman viimeisen vuoden aikana. Äänettömien sähköautojen yleistyminen on kuitenkin heikentänyt jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta. Sähköautossa ei ole sitä totuttua moottorin ääntä ja auton havaitseminen liikenteessä on siten jalankulkijoille paljon hankalampaa. Yksi kärkitrendeistä onkin sähköautoon luonnollisen moottoriäänen kehittäminen audiotekniikan avulla. Ainakin autonvalmistaja Jaguar on jo tuonut markkinoille oman prototyyppimallinsa. Virtuaalinen moottorin ääni parantaa jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta.
Ääneen perustuvien kokemusten ja elämysten tuottaminen ovat myös yksi näistä kehitystrendeistä. Urheilutuotteiden valmistaja Nike on kehittänyt juoksukenkään ääntä tuottavan audiomoduulin. Sen tehtävänä on tehostaa ja elävöittää juoksukengän tuottamaa ääntä juoksijan bioanalytiikan perusteella. Ihon kosteus ja askeleen keveys vaikuttavat juoksukengän tuottamaan äänivasteeseen. Eri juoksutilanteisiin sopivilla äänillä kenkä tuottaa juoksijalle positiivisen äänistön ja äänimielikuvan juoksemisesta harrastuksena sekä omasta kenkätuotteestaan. Autonvalmistaja Toyota on taas rakentanut uuteen konseptiautoonsa virtuaalisen rumpusetin. Auton kojelautaa taputtamalla bassorummun ääni toistuu auton kaiuttimista ja vastaavasti muut rumpusetin äänet muista kojelaudan osista. Ilmeisesti soitinkaraoken rakentaminen on ollut japanilaisen autonvalmistajan tavoitteena.
Kuuloaisti itsessään on jo tuhansia vuosia vanha Jumalan luoma älykäs toiminnallisuus ja innovaatio. Me ihmiset pyrimme rakentamaan vastaavasti jotakin samankaltaista, jossa kuulorakenne ja -aisti sekä aivojen kyky päätellä syy-seuraussuhteiden vaikutuksia kuullun perusteella ovat innovaatioiden lähteenä. Nykyteknologian ja solukehityksen avulla pääsemme kehityksessä jatkuvasti eteenpäin, mutta alkuperäistä Jumalan luomaa innovaation lähdettä ne eivät pysty inhimillisyydessään koskaan saavuttamaan.
Jarkko Makkonen
Helluntaiseurakuntien musiikki ry. kävi tammikuun puolessa välissä IK opistolla esittelemässä toimintaansa sekä pitämässä opiskelijoille pikakurssin seurakuntamusiikista. Päivä aloitettiin tietenkin muutamalla laululla, olisihan se muutoin kummallinen musiikkiyhdistys jos ei musisoida! Aamupäivän ajan tutustuttiin ensin mikäs se musiikki ry oikeastaan on, miksi sellainen on olemassa ja mitä se tekee seurakuntakentällä.
Markku Sandberg piti mukaansatempaavan keskustelevan luennon aiheesta mikä oikeastaan on hengellistä musiikkia ja miten se on helluntaiseurakunnissa kehittynyt. Tekijänoikeusasiat ovat aina kiinnostavaia ja herättävät paljon kysymyksiä ja pohdintaa. Näihin kysymyksiin Matti Pesonen parhaansa mukaan vastaili. Lopuksi vielä opeteltiin Karen Hagqvistin johdolla lyhyt uusi laulu jonka Matti nauhoitti omalla studiokalustollaan! Aika ei riittänyt musiikin tai äänityksen kovin suuren hiomiseen, mutta ehkäpä saamme joskus kuulla lopputuloksen…
Tammikuun viimeisenä lauantaina 2018 Turun helluntaiseurakunta ja HSMry
järjestivät Turussa kuoropäivän Joy-laulujen merkeissä. Kuoropäivä oli
jatkoa viime keväänä Tampereella pidetylle Joy-kuoropäivälle. Laulajat
kokoontuivat Turkuun eri puolilta Suomea, kaukaisimmat Jyväskylästä ja
Toivakasta saakka.
Harjoitukset alkoivat klo 12. Kuorolaiset olivat hoitaneet kotiläksynsä,
ja laulujen stemmat olivat hyvin hanskassa. Bändi koostui soittajista,
jotka ovat hitsautuneet yhteen jo lukuisissa musiikkitapahtumissa vuosien
saatossa. Klo 18.00 oltiin valmiina illan suureen Joy Riemuhuuto Herralle
-konserttiin, jonne yleisöä oli lauantai-illasta huolimatta saapunut
todella hyvin. Solisteina lauloivat Hannele, Maarit Roth ja Perttu
Mathlin. Kuoroa johtivat Pirkko Hyttinen, Lasse Vainiomäki ja Markku
Sandberg.
Innostus oli suuri; yksi kuorolaisista murehti jo harjoitusten kestäessä,
että kohta tämä ihanuus loppuu!
Kuoromusiikin uusi tuleminen on nyt näköpiirissä, mikä näkyi Turun
tapahtumassa selvästi. Yhdessä laulaminen ja yhteisöllisyys on löytymässä.
Joy-kuoroilmiö syntyi 90-luvulla Jukka Palosen johtamana. Omaa
Joy-aikaansa Turun nuorisokuoron mukana muisteli seurakunnan edustaja Arto
Kemlin. Kuoro lähti ensimmäisille Joy-päiville Helsinkiin ja sai tuolloin
uuden tyylin ja ohjelmiston kuin salamaniskusta.
Kuva ja teksti Markku Sandberg
JOY-nuottivihko
Joy saa nykyäänkin vielä sydämet sykkimään; se oli yhdessä oloa, Jumalan läsnäolon tuntua ja laulamisen iloa isolla iillä. Vai olisiko se J:llä?
Joy antoi musiikissa elämisen riemua ja jotain syvempääkin sukupolvellemme. Saimme kokea rytmimusiikin mukaansatempaavat koukerot hoitavina ja siunaavina. Jokaisella aikakaudella on oma musiikkinsa; 90-luvulla, meidän nuoruudessamme, musiikkimme oli gospel ja Joy-kuoro.
On hienoa todeta, että laulut elävät ja voivat hyvin edelleen. Siitä todisteena on myös tämä kirja. Olkoon nämä laulut siunaamassa ja yhdistämässä meitä.
Jukka Palonen
Hinta: 12 €, jäsenille 10 €
Hinta CD-levyn kanssa: 17 €, jäsenille 15 €
Julkaistu 5.9.2016
3-4 ääniset kuorosovitukset (SATB)
Tilaukset: nuottitilaus@hsmry.fi
1. Ei kukaan oo niin kuin Jeesus
2. Jeesus on mun
3. Jeesus, Sinuun luotan mä vaan
4. Nyt lauletaan
5. Kivet huutavat
6. Nostan katseeni
7. Nousee laulu taivaaseen
8. Riemuhuuto Herralle
9. Jeesus, sulle lauluni soi
10. Sinun valtasi tunnustan
11. Pyhä Herran Henki
12. Tuhansin kielin
WHO:n mukaan vaarassa ovat erityisesti 12–35-vuotiaat, joista noin puolet kuuntelee musiikkia liian kovalla matkapuhelimistaan tai muista laitteista. Lisäksi muun muassa konserttien liian kovaääninen musiikki uhkaa kuuloa.
Maailman Terveysjärjestön määritelmään mukaan melu on epätoivottava ja terveydelle haitallinen ääni. Melun vaikutus kasvaa sitä mukaa, kun melussa vietetty aika pitenee. Kun esim. desibelimäärä nousee kolmella, turvallinen melussa oloaika puolittuu. Esimerkiksi yli sadan desibelin melussa voi turvallisesti oleskella ilman kuulonsuojaimia vain muutamia minuutteja kerrallaan.
WHO suosittelee korvatulppien käyttöä kovaäänisessä ympäristössä sekä säännöllisiä kuulontarkistuksia. (STT 2015.)
Soiko seurakunnissamme musiikki liian voimakkaana?
Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n (HSMry:n) äänentoistovastaavan Jarkko Makkosen mielestä WHO:n huoli on todellinen ja koskee seurakuntiamme. Ongelmia ei niinkään tule sunnuntain päiväkokouksissa, mutta suurtapahtumat, konsertit ja nuorten tilaisuudet ovat haastavia, koska osa kuulijoista haluaa musiikin tulevan lujempaa ja osa toivoo musiikin tulevan hiljempaa.
– Tampereen Helluntaiseurakunnassa tuli jo vuosia sitten tarve määrittää äänenkäytön rajat, muutama ylilyönti sai sen aikaan, kertoo Makkonen. – Tuli myös huoli: entä jos meidän tilaisuudessamme joku saa kuulovaurion? Tutkin asiaa, ja Musiikki- ja viihdealan meluntorjuntaohjeen mukaan teimme sopivan ohjeistuksen, jonka vanhimmisto hyväksyi käyttöömme. Tämän jälkeen on oltu tyytyväisiä, jopa nuortenilloissa, hymyilee Makkonen. Toivon, että myös muut seurakunnat toimivat näin. Apua saa HSMry:ltä tai muilta alan ammattilaistahoilta.
Tilaajan ongelma
Jarkko Makkonen muistuttaa, että konsertin järjestäjällä on vastuu ja artistin pitää kunnioittaa järjestäjien asettamia rajoja. Tilaisuuden mainoksessa voisi olla maininta korvatulppien käyttämisestä ja yleisön kannattaa myös pohtia, millaiseen konserttiin on menossa.
– Kun tilaaja, yleisö ja bändi kohtaavat, ollaan hyvin maalissa.
Markku Sandberg
Lisätietoa:
http://www2.siba.fi/harjoittelu/img/meluntorjuntaohjedirsov.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Melu