Äänentoiston vaiheista

Äänentoiston vaiheista

Sata vuotta äänellä

Satavuotias helluntaiherätys on edennyt pitkän matkan äänen kuulumisen osalta helluntaisanomaa julistaessaan ajan saatossa. Alkuaikojen pirttikokouksissa puhe- ja lauluääni riitti sellaisenaan. Kokoustilojen ja väkimäärän kasvaessa puhujalla piti olla myös äänenvoimaa, jotta kansa voisi kuulla. Ääneltään kovin hiljaisia ei puhujan paikalla useinkaan nähty. Evankelistat olivatkin muodoltaan kookkaita, vahvoja – äänen resonanssi kohdillaan. Heidän puheensa kantoi kevyesti suurenkin rukoushuoneen takapenkille asti.

Sähköinen toisto itsestäänselvyys 

Tänään Keuruun kesäkonferenssin, niin kuin minkä tahansa suurjuhlien, koko ohjelmatoimi perustuu sähköiseen äänentoistoon. Tänä vuonna Keuruulla soi akustisesti ainoastaan soittokunnan Sata lasissa – järven rannalla.

Äänentoisto parhaimmillaan, kun sen olemassaoloa ei huomaa.

Sanonta pitää paikkansa. Konferenssin kokoisessa, laajentuvassa tapahtumassa tarkoituksenmukaisen äänentoiston ylläpitäminen ja kehittäminen on kuitenkin jatkuva haaste. Jatkuva siksi, että yhteiskunnassamme äänitasot nousevat kaiken aikaa. Kaikki haluavat tulla kuulluksi!

Juhannuskonferenssissa Ison-Kirjan kenttää reunustaa nyt jo viisi erikokoista ohjelmatelttaa sekä rekkalava. Ohjelmatoimintaa on kaikissa ja parhaimmillaan yhtäaikaisestikin.  Oman lisänsä äänimaailmaan antavat vielä ravitsemusteltat ja Missioteltta – ilman äänentoistoakin.  Äänentoisto kun ei kunnioita telttakangasta vaan kantaa rajattomasti ympäristöönsä. Tilanne johtaa helposti ylilyönteihin, jos ei huomioida äänen tunkeutumista myös naapuritelttoihin. Sen aiheuttamaan häirintään on pyrittävä löytämään apuja, jotta kaikilla olisi riittävästi myös ns. äänitilaa.  Muuten käy helposti niin, että kaikissa ohjelmatilanteissa vain nostetaan äänenvoimaa ja tuloksena on yhä kasvava kakofonian koko alueelle. Se puolestaan luo rauhattoman ja kestämättömän äänimaailman.

Kehittämisen keinoja

Konferenssitoimikunta on tietoisesti seurannut tilanteen kehittymistä.  Tärkeä askel kehittämisen mahdollistamiselle oli Seppo Saranpään tuleminen konferenssin päämiksaajaksi muutama vuosi sitten. Hänen osaamisellaan ja taidoillaan on rakennettu pitkäjänteisesti konferenssin koko alueen äänentoistoa toimivampaan suuntaan. Lisäksi kaikissa ohjelmateltoissa ovat palvelemassa miksaajavastaavat, joiden tehtävänä on ollut hallita äänitasot myös silloin, kun paikalla on vieraileva, musiikkiryhmän oma miksaaja. Miksaajavastaavilla päivittävät käytännön pelisäännöt palaverissaan konferenssin alussa.

Äänivalvojat     

Äänivalvojan nimeäminen konferenssin akuutteihin äänitilanteisiin on rakentanut kokonaisuutta ruohonjuuritasolla. Pasi Joensuun jälkeen kentällä on äänivalvojana palvellut Lassi Hyttinen ja hänen kanssaan nyt lisäksi Jarkko Makkonen. Jokavuotisissa raporteissaan he ovat yhdessä miksaajavastaavien kanssa kirjanneet ehdotuksia konferenssin äänimaailman parantamiseksi. Tämän vuoden merkittävä tekijä oli rekan miksaajaryhmän mukaantulo äänentoistovastaavien tiimiin ja yhteisen tekemisen ideaan. Se oli hyvä askel eteenpäin.

Kuulemisen suunta

Koko ison äänentoistotiimin yhteiset ponnistelut ovat pitkällä tähtäimellä näyttäneet suuntaa, joka on toivottavasti ollut jo huomattavissa .

Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan Sanan kautta.  Sana haastaa myös: Jolla on korvat, se kuulkoon! Kuulon säilyminen on yksi äänentoiston näkökulma.

 

Pirkko Hyttinen, dipl. pianisti
Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n pj

Julkaistu Ristin Voitto -lehdessä kesä 2012

RV: Helluntailaulujen sata vuotta Suomessa

Helluntailaulujen sata vuotta Suomessa

Hengellinen herätysliike on kaikkina aikoina etsinyt ja luonut omannäköiset laulunsa.  Herätys ja laulu ovat kuuluneet saumattomasti yhteen.  Suomessa helluntaiherätyksen innoittamista lauluista syntyi laulukirja, kaksikielinen Helluntailauluja – Pingstsånger. Kirjan kokosi ja julkaisi v. 1912 pastori Gerhard Smidt.

Huolellista työtä

Laulukirja tehtiin melko nopeassa aikataulussa, muttei mitenkään sutaisemalla. Laulujen arvostus näkyy julkaisujäljessä. Lopputulos hämmästyttää edelleen nuotinnusasunsa huolellisuudella ja monipuolisella musiikin ammattitaidollaan.

Lauluja siinä on 212 kappaletta, joista Herramme Tulee -kirjaan aikanaan siirtyi 141 ja Hengelliseen laulukirjaan 94. Käytössämme on vielä lauluja, joiden kautta voidaan elää niitä tuntoja, joita herätyksen alku innoitti. Niin yksilö- kuin yhteisö tasolla.

Muuttuvat laulut

Laulukirjasta toiseen siirryttäessä laulujen tekstejä usein uudistettiin. Etsittiin ymmärrettävämpää kieliasua. Seurattiin myös erilaisia kirjallisia trendejä. Niitä siivottiin joskus ronskista ilmaisusta. Mahdollista on, että myös Jumala ompi linnamme laulun 3. säkeistö koettiin liian räiskyvänä.

Maailma vaikk`ois täynnänsä Pimeyden enkeleitä,

Päällemme syösten päänänsä, he eivät voita meitä.

Ne raivotkohon vaan Ja syöskööt kiukkuaan.

Ne saanehet on jo Herralta tuomion:

Yks sana heidät kaataa.

 

Parannus vai laimennus

Ajan ilmaisutapoja mukaillen lauluista tehtiin hovikelpoisempia, asiallisempia. Lyhenteet, joilla suomenkielen pitkäsanaisuutta oli soviteltu runo- ja laulurytmeihin helpommin istuviksi, eivät tiettynä aikana olleet hyväksyttyjä. Kokonaisten sanojen myötä sisällön sävy saattoi tosin muuttua oleellisesti.  Esimerkkinä tunnetaan laulu, jossa oli alkuperin hellä kysymys: Kuink` on kalliin sielus laita? Sen uusi muoto: Kuinka on sun sielus laita, kaikui sitten laulettaessa usein kovastikin komentaen.

Laulujen alkuperäisajatuksen ulottuvuuden vaaliminen koettiin toissijaiseksi ja se muuttui helposti toisenlaisten uskonkäsitystenkin värittämäksi.  Suojakallioni laulun teksti uskoi alkuperäisenä:

Kallio kun halkesit, Kätke Sinä sieluni!

Weri, Wesi ristilläs Wuoti Sinun kyljestäs.

Sepä minut puhdistaa Synnistä, sen vallasta.

Tuska, työ ja hikeni Turha on Sun eessäsi.

Eipä auta intoni, Alituinen itkuni.

Synti vain on minussa, Pelastuksen Sinussa.

 

Rakkaus on lempeä

Rakkaus-sana voi kuulostaa konsonanttirunsaudessaan välillä aika karskilta ja taipuu vaikeasti lauluihin. Viime vuosisadan alkupuoliskolla sen synonyyminä käytettiin paljon lempi -sanaa.

Pehmeydeltään ja laulettavuudeltaan lempi-sana oli paljon ilmaisuosuvampi. Kansa lauloi mm.:

Jeesuksen lemmestä kerro, syömeeni että se soi. Hänestä laulusi laula, suloin mi sointua voi.

Joh. 3:16 tekstiin tehty laulu taas kuului: Niin lempi Luoja maailmaa, ett` antoi Jeesuksen.

Söikö lempi-sanan liika hempeys sen uskottavuutta? Tuliko tilalle enemmän arkiselta kalskahtava rakkaus-sana, josta turhat tunnelmat oli karsittu pois? Elämä valikoi sanoja.

 

Laulujen retroliike

Kieli muuttuu. Tänään sen kirjo on huomattavasti laajempi ja oikeaoppisuudestaan sallivampi kuin menneinä vuosina. Etsitään ilmaisuja, jotka kohtaavat ihmistä. Kieli voi olla dynaamista enemmän kuin puhdasoppista. Viestin ydin ratkaisee.

Jää luoksen`, yö mun kohta yllättää,

On ehtoo, rakas Herra luoksen`jää!

Kun pettäin poistuu multa ystävän`,

Sä kaikkein apu, asu tykönän`!

 

Virret ovat jo löytyneet. Onko nyt vuorossa helluntailaulujen retroliike? Voi uumoilla, että se mikä on uutta, on sitä vanhaa.  Lauluissakin.

Pirkko Hyttinen, dipl. pianisti,

Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n pj

Julkaistu Ristin Voitto -lehdessä kevät 2012

RV: Kopiosto vihjailee tarkastuskäynneistä

Julkaistu Ristin Voitto lehdessä 26.3.2008
Kirjoittaja: Anssi Tiittanen

Kopiosto vihjailee tarkastuskäynneistä
Seurakuntien kopionuottien määrä kismittää tekijänoikeusjärjestöjä

Muutoin lainkuuliaisten seurakuntien harmaa alue löytyy musiikkitoiminnasta. Kopioidut kuoro- ja ylistyslaulunuotit, samoin kuin seinälle heijastetut sanat ovat laittomia.
Helluntaiseurakuntien kuorojen ja musiikkiryhmien nuotit ovat helluntailaisten asiantuntijoiden mukaan pääsääntöisesti laittomia kopioita. Tuottaja Juha Törmä Aikamedia Oy:stä ja Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puheenjohtaja Pirkko Hyttinen suhtautuvat tilanteeseen seurakuntien musiikkivoimien kannalta ymmärtäväisesti, mutta painottavat, että jokin muutos asiantilaan on saatava.
– Sellaisesta tilanteesta en vielä uskalla uneksia, että kaikki helluntaiseurakuntien musiikkiryhmien käyttämät nuotit olisivat laillisia, Pirkko Hyttinen sanoo.

Laki on tiukka
Monelle seurakuntamuusikolle saattaa olla yllätys, kuinka tiukka tekijänoikeuslaki kopioinnin suhteen on: käytännössä kopioita ei saa olla ollenkaan.
– Kuorolla saa olla keikkakansio, jossa on pelkkiä kopioita. Varastosta on kuitenkin löydyttävä jokaiselle laulajalle myös alkuperäinen nuotti, Juha Törmä sanoo.
Ylistysmusiikin nousun myötä tekijänoikeudelliset ongelmat ovat lisääntyneet Törmän mukaan räjähdysmäisesti.
– Vapaissa suunnissa on pilvin pimein ryhmiä, joiden nuottivarastot perustuvat kopiointiin, Törmä sanoo.
– Tulisi myös muistaa, ettei sanojen heijastaminen seinälle tilaisuuksissa ole vapaata puuhaa. Sanojen kirjoittaminen kalvolle tai tietokoneeseen on sekin kopiointia. Vain siinä tapauksessa, että laulusta tai laulukirjasta on olemassa kustantajan julkaisema, julkiseen käyttöön tarkoitettu sähköinen versio, sitä voi heijastaa tilaisuuksissa vapaasti, Törmä siteeraa viileähköä lakitekstiä.

Nuottikauppa käy huonosti
Nuottien kustantamiseen liittyy kaksitahoinen ongelma: helluntaiseurakuntien musiikkikulttuuri ammentaa koko ajan uusia lauluja maailmalta, joista tehdään vapaamuotoisia käännöksiä ja nuotinnoksia. Kustantajat eivät ehdi juosta kehityksen perässä, koska prosessi laulun ”havaitsemisesta” kenttäkäytössä aina painetuksi tuotteeksi asti on pitkä. Toisaalta kopiokulttuuri on syöpynyt niin syvälle toimintatapoihin, että kustannetut nuotit eivät käy kaupaksi kovin hyvin.
Yksi menestyneimpiä nuottivihkoja ylistysryhmille on ollut muutama vuosi sitten julkaistut Hyvä on tuoda kiitosta 1 ja 2 (Päivä 2003 ja 2006). Kustantajan mukaan kyselyä lauluvihkojen kopioinnista tulee silloin tällöin.
– Olemme sanoneet että ei saa kopioida, Päivä Osakeyhtiön toimitusjohtaja Merja Pitkänen sanoo ja liittyy päivittelemään tilannetta, jossa vastakkain ovat eläväinen musiikkikulttuuri ja tekijänoikeuskysymykset.

Vallalla välinpitämättömyys
Tekijänoikeusjärjestö Suomen musiikkikustantajat ry muistutti tiedotteessaan 19. helmikuuta, että Kopioston tarkastajilla on mahdollista suorittaa tarkastuksia seurakunnissa, jotka ovat tehneet Kopioston kanssa kopiointisopimuksen. Mikäli laittomia kopioita löytyy, sopimus voidaan irtisanoa.
Järjestö tarjoaa seurakunnille perustamaansa kuorolaulut.fi -palvelua, josta laillisia nuotteja voi ostaa helposti. Palvelussa on hengellisen musiikin osalta kuitenkin lähinnä kirkollista jumalanpalvelusmusiikkia.
Tie oikeussaliin asti on tekijänoikeuskysymyksissä pitkä. Pirkko Hyttinen suree silti sitä, että kentällä on vallalla piittaamaton ja jopa vihamielinen asenne lain suhteen.
– Sellaisia kommentteja kuulee, että jos laki on tällainen, niin sitten rikon sitä ihan mielelläni, Hyttinen kertoo.

RV: Uudesta laulukirjasta myös videotykkiversio

Julkaistu Ristin Voitto lehdessä 30.4.2008

Kirjoittaja: Anssi Tiittanen

Haasteena eri vapaiden suuntien erilaiset laulut
Uudesta laulukirjasta myös videotykkiversio

Hengellistä laulukirjaa täydentävä Laulun aika -teos tuo seurakuntiin käytössä jo vakiintuneita lauluja sekä tutustuttaa muiden vapaiden suuntien piirissä laulettuihin lauluihin.
Vapaiden suuntien yhteinen laulukirjahanke Laulun aika ollaan saamassa päätökseen. Kesällä julkaistava, Hengellistä laulukirjaa (1992) täydentävä yhteislaulukirja sisältää 145 laulua.
– Yhtenä ajatuksena oli saada kirjaan lauluja, jotka monissa seurakunnissa ovat jo olleet käytössä. Kriteerinä oli myös laulujen sanoman raamatullisuus sekä se, että laulun sisällöllä on jokin ydin, helluntaiseurakuntia laulukirjatoimikunnassa edustanut Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puheenjohtaja Pirkko Hyttinen sanoo.
– Tärkeänä pidimme myös melodian toimivuutta yhteislauluna sekä sen kohtuullisen helppoa opittavuutta.

Monia mieltymyksiä
– Uuden näin laajalla pohjalla olevan laulukirjan toimitustyön haasteet ovat lähinnä lauluvalikoiman löytämisessä. Musiikkisuuntauksia ja mieltymyksiä on tämän päivän seurakunnissa ja kirkkokunnissa monenlaisia, Pirkko Hyttinen sanoo.
– Yhdessä laulaminen, yhteisen sävelen löytämisen salaisuus seurakuntaelämässä on kuitenkin suuri: se yhdistää meidät edelleen tavalla, jossa toteutuu Jeesuksen rukous, että ”he yhtä olisivat, että maailma uskoisi”, Hyttinen kuvailee.
Lauluvalikoiman valinta oli kolmen vuoden prosessi.
– Laulukirjatoimikunta on käynyt läpi satoja lauluja. Lauluvalikoima eli kaiken aikaa muutosprosessia. Sävelkorkeudet on asetettu seurakuntalaulun kannalta toimiviksi.

Kaikkia kuunneltava
Laulun aika -kirjan nuottigraafikkona on toiminut kapellimestari Juha Törmä. Hyttisen ja Törmän ohella projektissa on toiminut helluntaiseurakuntien edustajana myös Merja Larkkonen.
Laulun aika -kirjan lauluista julkaistaan tekijänoikeudellisesti oikeaoppinen videotykkiversio, jolloin laulujen sanat voidaan heijastaa seinälle seurakuntalaisten seurattaviksi.
Laulukirja tehdään Helluntaiherätyksen, Vapaakirkon, Metodistikirkon, Baptistiyhdyskunnan ja Pelastusarmeijan, sekä ensimmäistä kertaa yhteistyössä myös Adventtikirkon tarpeisiin. Yhteisen lauluperimän lisäksi kirja edustaa eri liikkeiden omaa perinnettä.
– Haasteena toimikunnassa oli kuunnella kaikkia avoimin mielin. Laulujen sisällöistä kävimme varsinkin loppuvaiheessa paljon keskusteluja. Niissä toimikunnan jäsenten uskonelämän erilaiset painotukset tulivat aidosti esiin, Pirkko Hyttinen kertoo.
Laulukirjoista keskusteltaessa puhutaan usein niiden käyttöiästä. Pirkko Hyttinen ei osaa vielä antaa uudelle kirjalle elinaika-arviota.
– Laulukirjahan on pino nuottipaperia muovikansissa. Sen elinkaari riippuu siitä, miten sisällä olevat laulut sytyttävät kuulijansa ja laulajansa.

RV: Miksi Hengellistä laulukirjaa ei käytetä?

Julkaistu Ristin Voitto lehdessä 4.2.2009
Kirjoittaja: Timo Munther

Miksi aikoinaan tehtiin Hengellinen laulukirja, kun sitä ei enää juurikaan käytetä?
Nyt lauletaan melkein aina vain ylistyslauluja, joissa usein tulee seistä. Jollet seiso, tunnet olevasi kapinoitsija. Miksi kokouksissamme yleensäkin hoetaan pitkään vain samoja sanoja kuin jossain idän uskonnon mantrassa?
Minusta ei ollut järkevää, että nuo kauniit helluntai- ja herätyslaulut uusittiin sanoitukseltaan. Niissä oli niin kauniit ja runolliset sanat, jotka oli saatu Pyhässä Hengessä Herralta. Ei seurakuntamme vanha väki enää opi uusia lauluja. Vanhoja sanoja kun ei voi enää käyttää, he eivät voi sitten laulaa ollenkaan. Mikä vahinko!
Miksi tehtiin uusi laulukirja, jota ei nyt sitten kuitenkaan käytetä, koska on nuo ylistyslaulut?
Me helluntailaiset arvostelemme luterilaista kansankirkkoa siitä, että se rakentaa suuria kirkkosaleja, jotka ammottavat tyhjillään. Itse voimme arvostella itseämme siitä, että uudistimme laulukirjan, jota ei kuitenkaan käytetä.

RV: Talvipäivistä virallinen lausunnonantaja

Julkaistu Ristin Voitto lehdessä 21.1.2009

Kirjoittaja: Jari O. Hiltunen

Historian lehti kääntyi Tampereen Talvipäivillä lauantain asiakeskustelussa, kun kokouksessa päätettiin, että Talvipäivillä voidaan jatkossa hyväksyä koko herätysliikettä koskevia lausuntoja esimerkiksi valtion tai median suuntaan.
Aiemmin lausuntoja ovat antaneet helluntaiherätyksen muut toimijat tai helluntaiseurakuntien vaikuttajat yksityishenkilöinä.
Nyt annettu Talvipäivien hyväksymä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva julkilausuma lähetettiin STT:lle ja muille viestimille, ja se julkaistiin tuoreeltaan muun muassa sunnuntain Helsingin Sanomissa
Talvipäivillä kuultiin, että Paras on edessä –hankkeeseen osallistui viime vuonna 128 seurakuntaa eli noin puolet kaikista suomenkielisistä helluntaiseurakunnista. Hankkeen kulujen peittämiseksi on keräystä jatkettava vielä tänäkin vuonna.

Teostoasiat kuntoon
Matti Pesonen Helluntaiseurakuntien musiikki ry:stä kertoi seurakuntamusiikkia koskevista tekijänoikeusasioista. Normaali jumalanpalvelusmusiikki on vapaasti esitettävissä ilman teostomaksuja. Sen sijaan seurakunnissa järjestettävät konsertit ja muut musiikkitilaisuudet tulee ilmoittaa Teostoon.
Pesosen mukaan nuottien ja laulunsanojen kopioiminen kuorokäyttöön on sikäli rajattua, että kuorolaisilla pitää olla käytössään myös alkuperäiset sanat ja nuotit, ei pelkästään valokopioita.
Helluntaiseurakuntien yhteisten yhteisöjen HYRY:n puheenjohtajana toimivan yhteisön toimiaikaa pidennettiin yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen.
Seuraavat helluntaiherätyksen Talvipäivät järjestetään Helsingissä 2010. Tampereella päätettiin myös lähivuosien Talvipäivistä, jotka pidetään Kuopiossa 2011, Seinäjoella 2012 ja Lahdessa 2013.