Artikkeli julkaistu Riston Voitto lehdessä 26.8.2009
Jumala loi ihmisen käyttöön ainutlaatuisen kuulojärjestelmän.
Kuulo on äärettömän hienovarainen ja kehittymiskykyinen aisti. Sen avulla ihminen muodostaa mielessään kuulokuvia ympäristön äänimaailmoista. Kuulokuvien vaikutus ihmisen sisimpään on vahva. Siksi Raamattu puhuu paljon kuulemisesta.
Kuulon suojelu
Kesäauringon häikäisyn suojaamme trendikkäästi käyttämällä aurinkolaseja. Kuulon suojelemisen trendikkyyskin on tulossa, ja hyvä niin, sillä korvamme ovat yhä lisääntyvän äänimassan rasittamia. Enää ei ole häpeä eikä mielenosoitus kaivaa tarvittaessa esiin korvatulppia kuulonsa suojaksi. Monilla kesäfestareilla näitä tarjotaan jo ovilla. Erityisen tärkeää on lapsen vasta kehittyvän kuulon suojaus. Lapsen vieminen meluisiin tilanteisiin ilman korvien suojausta on terveysriski.
Aina vain kovempaa
Informaatiotulva ympäristössämme kasvaa. Saadakseen asiansa kuuluville ja ihmisten huomion herätetyksi täytyy lisätä äänen voimaa yli muiden. Syntyy kasvavan melun kierre.
Ihmiskorvan päivittäinen meluannos nousee helposti yli sietokyvyn. Se häiritsee keskinäistä kanssakäymistä, ärsyttää ja vaikeuttaa keskittymistä. Perussääntönä pidetään, että kun metrin etäisyydellä ei saa selvää toisen puheesta, kuulo olisi suojattava. Pumpuli ja paperi eivät siihen riitä. Tarvitaan asianmukaisia kuulosuojaimia.
Kuulon menettäminen
Näyttää olevan niin että Jumala loi ihmiselle kertakäyttökuulon. Toistuvat altistumiset voimakkaille äänille tuhoavat korvan aistinkarvasoluja. Nämä eivät uusiudu ja seurauksena on kuulovaurio. Sen myötä kuulokuvien syntyminen heikkenee ja niiden sävyt muuttuvat ”mustavalkoisiksi”. Kuulovaurio tai tinnitus voi tulla jo yhdestä voimakkaasta äänestä tai sitten pikkuhiljaa, salakavalasti. Puhutaan myös kuulokynnysmuutoksesta voimakkaan äänialtistuksen seurauksena. Se voi olla tilapäinen, mutta saattaa muuttua pysyväksikin kuulo-ongelmaksi.
Kuulon heikkeneminen ei enää olekaan yksin ikäkysymys. V. 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan joka viides varusmiespalveluun astuvista nuorista kärsi huonontuneesta kuulosta. Viitteitä tästä kehityksestä saatiin jo LL Ilkka Virkkusen väitöskirjassa v.2001. Tinnituksen vuoksi hoitoon hakeutuvien ikä on valtaosaltaan 20v-30v. Lisääntyneen meluperäisten vapaa-ajan harrastusten seuraukset näkyvät tilastoissa. Tähän kasvavaan terveysriskiin suhtaudutaan kuitenkin hämmästyttävän välinpitämättömästi.
Netissä tosin löytyy vakavaakin keskustelua aiheesta. Rumpu.net sivustolla nimim. Joronjalka toteaa: ”No, mutta, kuitenkin tosiaan kuuloa kannattaa aina varjella. Itse ehkä mokasin kun aloittelin soittamaan ilman tulppia. Mutta sen jälkeen kun korvia alkoi särkemään, tajusin, että hanki nyt hyvä mies tulpat korviin.” Siellä pohditaan myös tulppien vaikutusta rumpusoundeihin. Todetaan että nämä muuttuvat osin paremmiksi tulppien läpi kuultuna, mutta sitten ”muilla ei ole kovin mukavaa kun pellit kuuluvat älyttömän kovaa ja settidynamiikasta ei ole tietoakaan”.
Kuuleva seurakunta
Onko kuulovaurion riski olemassa , kun kyse on evankeliumin julistuksesta, voidaan kysyä. Kasvavaan melumassaan tottuneet ihmiset olisi saatava pysähtymään iankaikkisten asioiden äärelle. On löydettävä yhä vahvempia ilmaisutapoja, mutta tapahtuuko se – muun maailman tavoin – äänen voimaa lisäämällä. Kuulon kestokyvyn rajallisuus kun on tosiasia seurakunnassakin. Usko tulee kuulemisesta, joten kuulon säilyttäminen on tärkeää.
Tulevaisuuden seurakunnan yksi haaste voi olla tässä.
Jeesuksen maanpäällisessä toiminnassa sokeat saivat näkönsä ja kuurot kuulonsa. Soisi evankeliumin yhä toimivan seurakunnissamme näin päin.
Pirkko Hyttinen
Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puheenjohtaja
Julkaistu Ristin Voitto lehdessä keväällä 2009
YHTEISLAULU – SEURAKUNTAMUSIIKIN KIVIJALKA.
Musiikki lienee yksi suurimmista Jumalan luomista lahjoista ihmiselle. Ei tunneta yhtään kansaa tai heimoa, jonka keskuudessa musiikki ei olisi läsnä tavalla tai toisella. Väitetään että se on ihmisyyden syvin ilmaisumuoto.
MUSIIKKI TUTKIMUSKOHTEENA
Poikkeuksellisen vaikuttavuutensa vuoksi musiikin salaisuuksista ovat kiinnostuneet myös monet tiedeihmiset. Yksi heistä on aivotutkija, dosentti Minna Huotilainen. Hänen mukaansa musiikilla on suora reitti aivojen tunnekeskuksiin. Se ohittaa järkeilyn ja aktivoi suoraan aivojen syviä osia. Syvien aivo-osien aktivoiminen ilman musiikkia vaatii äärimmäisiä ärsykkeitä.
Aivotutkimuksen biologista tutkimustulosta on myös se, että musiikki ylläpitää aivojen hyvinvointia. Se rakentaa mm. aivokuorta paksummaksi ja suurentaa motoriikan kannalta tärkeitä pikkuaivoja. Tutkimustulokset raottavat omalla tavallaan Jumalan luomistyön ääretöntä viisautta ja kokonaisvaltaisuutta.
HENGELLINEN MUSIIKKI
Kirjassaan HENGELLISEN LAULUN ELINKYSYMYKSIÄ (v. 1925!) Aarni Voipio toteaa:” Hengellisen laulun sisältönä on jotain erikoista! Kaikki laulut ovat sellaisten ajatusten, tunteiden ja toiveiden esille tuomista, jotka syvästi koskettavat ihmisen sisimpään olemukseen. Ja syvästi koskettavat ihmistä jos mitkään ne kokemukset, jotka avaavat hänelle näkemyksiä yli-inhimilliseen ijäisyysmaailmaan.” Hengellisen musiikin iankaikkisuusulottuvuus tähtää ajan rajan tuolle puolellekin, missä se puhkeaa täyteen loistoonsa. Se on pala taivasta keskellämme.
David Pets piti Tampereen talvipäivillä ansiokkaan puheenvuoron hengellisen laulun vaikutuksista. Hän käsitteli sanoituksien raamatullisuutta, ymmärrettävyyttä ja siihen liittyviä vastuukysymyksiä.
YHDESSÄ LAULAMISEN SALAISUUS
Helluntaiherätys tunnetaan rikkaasta musiikkielämästään. Löytyy valovoimaisia solisteja, taidokkaita lauluyhtyeitä, mahtavia kuoroja ja soittajia. Nyt on näiden rinnalle nousemassa vahva yhteislaulu! Se on enemmän kuin vain alkulaulu, ylistyslaulu tai uhrilaulu. Se on ryhdikästä ja musiikkityyleiltäänkin rikkaasti monimuotoista. Siinä koko seurakunta intoutuu ja antautuu yhteiseen harmoniaan, kokemaan keskinäistä yhteyttä ja jakamaan yhteisen uskon iankaikkisia totuuksia. Yhdessä laulamalla voi syyllinen ja rikkinäinen omistaa itselleen anteeksiannon ja vapauden. Syntyy evankeliumin ilmapiiri.
YHTEISIÄ LAULUJA TARVITAAN
Jumala on siunannut Suomeakin viime vuosina runsaalla hengellisten lauluntekijöiden määrällä. Uusien laulujen tulvasta olisi nyt hyvä löytää myös niitä, jotka kasvavat yhteislauluiksi. Tässä individualismin ja kertakäyttökulttuurin ajassa se on haaste.
SANOMA KOSKETTAA LAULAJAN SISINTÄ
Aarni Voipio: ”Siellä, missä sävelten kantama sanoma kaikkeuden Luojasta ja armon tuojasta johtaa persoonalliseen omistamiseen … siellä on sielujen laululla sen vastakaiku, jota se etsii ja tarvitsee elääkseen ja jatkuakseen. Muu kaikki on kaunista vaahtoa, kaunista ja haihtuvaa, kuinka pöyhkeästi sitte pärskähtäneekin.”
Koska laulun sanoma koskettaa ennen muuta laulajan omaa sisintä, laulamisen merkitys on nähtävä laajempana kuin vain harvojen osana ja oikeutena. Siitä on tullut jokamiehenoikeus. Jokaisella on oikeus laulaa uskostaan omalla äänellään, mutta sydämensä kyllyydestä. Luoja loi miehille matalan ja naisille kirkkaan, korkeamman äänialan. Siitä syntyy yhteislaulun yksinkertainen moniäänisyys.
Yhteislaululla on tilaus ja tehtävä seurakunnassa. Se on terveellistä – sielulle, hengelle ja ruumiille.
Pirkko Hyttinen
Kirjoittaja on Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puheenjohtaja
Lista Hengellisen Laulukirjan vapaasti datatykillä tms. heijastettavista lauluista word tiedostona tai pdf-tiedostona.
Tällä lomakkeella voit liittyä jäseneksi, ilmoittaa yhteystietojen muutoksista tai erota yhdistyksestä.
Tällä lomakkeella voit ilmoittaa (tai ilmoittaa muutoksesta) musiikkiryhmäsi, bändisi, kuorosi linkin julkaistavaksi HSM ryn sivulle. Pidätämme oikeuden olla julkaisematta linkkiä.
Esitimme kysymyksiä Kopiosto ry:lle ja tässä on heidän vastauksensa (klikkaa lue lisää)
Vastaukset: Kopiosto ry. Mikko Raito
1. Saako seurakunnassa Kopioston kopiointiluvan nojalla kirjoittaa laulun sanat yleisölle esitettäväksi tietokoneella tai käsin esim. piirtoheitinkalvolle?
VS:
Kopiointi. Kopioston kopiointiluvassa kopioimisella tarkoitetaan valokopioimalla tai vastaavin menetelmin tapahtuvaa teoksen kappaleen valmistamista. Vastaavalla menetelmällä tarkoitetaan laillisesti esimerkiksi internetissä olevien teosten tulostamista sellaisenaan.
Kopioston luvan piiriin ei kuulu digitaalisten kappaleiden valmistaminen. Digitaalisten kappaleiden valmistamisella tarkoitetaan mitä tahansa mm. tietokoneen luettavassa muodossa olevaa kappaletta. Näin ollen laulun sanoja ei saa esimerkiksi kirjoittaa tietokoneella yleisölle esitettäväksi.
Piirtoheitinkalvoille tapahtuva kopiointi on sallittua Kopioston kopiointiluvan nojalla, mikäli se tapahtuu valokopioimalla tai vastaavin menetelmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laulun sanat saadaan Kopioston kopiointiluvan nojalla ainoastaan valokopioida tai tulostaa kalvolle (sellaisenaan suoraan esimerkiksi internetsivulta).
Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että Kopiosto-sopimus ei kata kappaleen valmistamista käsin piirtoheitinkalvolle. Näin ollen Kopioston kopiointiluvan nojalla ei ole sallittua kirjoittaa laulun sanoja piirtoheitinkalvolle.
Laulun sanojen esittäminen yleisölle. Mikäli käytettävän kappaleen valmistaminen on Kopioston kopiointiluvan nojalla sallittua, saa tällaisen kappaleen myös jakaa tai esittää jumalanpalveluksessa yleisölle.
2. Seurakunta on hankkinut videotykin. Saako sillä esittää yleisölle laulujen sanoja?
VS:
Laulun sanojen saattaminen videotykillä esitettävään muotoon edellyttää yleensä aina digitaalisen kappaleen valmistamista. Koska Kopioston kopiointilupa tai tekijänoikeuslaki ei salli digitaalisten kappaleiden valmistamista, tulee kappaleen valmistamislupa hankkia aina erikseen oikeudenomistajilta.
Mikäli laulun sanat ovat laillisesti julkaistu internetissä, saa ne esittää jumalanpalveluksessa sellaisenaan (suoraan nettisivulta esitettynä) videotykillä tekijänoikeuslain 21 §:n rajoitussäännöksen nojalla.
Kuitenkin, mikäli laulun sanat esimerkiksi kopioidaan verkkosivulta johonkin toiseen tiedostoon, tapahtuu kappaleen valmistaminen. Tällaista kappaletta ei saa tekijänoikeuslain tai Kopioston kopiointiluvan nojalla valmistaa, eikä näin ollen myöskään esittää videotykillä yleisölle.
3. Onko videotykillä esittäminen laitonta, vaikka kuulijoille olisi tarjolla laulukirjoja eteisessä saatavilla?
VS:
Koska videotykillä esittäminen edellyttää yleensä aina digitaalisen kappaleen valmistamista, on tällaisen kappaleen valmistamiseen hankittava lupa oikeudenomistajilta. Sillä, onko kuulijoille tarjolla laulukirjoja eteisessä, ei ole asian kannalta merkitystä.
4. Monet seurakunnat ovat saaneet käyttöönsä Hengellisen laulukirjan datapaketin. Miksi näitä lauluja ei saa esittää videotykillä yleisölle?
VS:
Mikäli seurakunnan käytössä oleva Hengellisen laulukirjan datapaketti on itse koottu ilman oikeudenhaltijoiden lupaa, ei tällaiseen datapakettiin sisältyviä lauluja saa lainkaan esittää yleisölle videotykin välityksellä. Tämän lisäksi tällaisen luvattoman paketin valmistaminen ja välittäminen jo itsessään loukkaa oikeudenhaltijoiden tekijänoikeutta, ja on näin ollen ehdottomasti kiellettyä. (ks. poikkeuksista kysymys 6)
Mikäli seurakunta taas ostaa käyttöönsä oikeudenomistajien tarjoamia laillisia digitaalisia palveluita, ratkeaa näiden palveluiden käytettävyys palvelun tekijänoikeuslain lisäksi palvelun lisenssiehtojen mukaan.
Mikäli tällaisen ostetun palvelun lisenssiehdoissa on esimerkiksi kielletty laulujen esittäminen videotykillä, ei niitä myöskään saa videotykillä esittää. Jos näin kuitenkin tehdään, voidaan loukkausta arvioida niin sopimusrikkomuksena kuin mahdollisesti myös tekijänoikeuden loukkauksena.
5. Olemme löytäneet äänitteiltä ja netin kautta monta hyvää ylistyslaulua. Olemme oppineet ne kuuntelemalla ja suomentaneet ne. Nyt sanat on tilaisuuksissa yleisön laulettavissa videotykin välityksellä. Laulujen tekijöistä emme ole pitäneet kirjaa. Voimmeko toimia näin? Miten tulisi toimia?
VS:
Alkuperäinen tekijänoikeus ulottuu myös teosten käännöksiin ja muunnelmiin. Näin ollen käännöksen tai muunnelman valmistamiseen tulee aina olla lupa alkuperäisen oikeuden haltijalta.
Jos alkuperäisen oikeudenhaltijan lupaa ei ole, ei tällaisia lauluja saa valmistaa, käyttää tai esittää missään muodossa.
6. Onko olemassa sellaisia lauluja, joita saa vapaasti käyttää ja näyttää esim. videotykin kautta?
VS:
Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Kun tekijänoikeus on päättynyt, saa teosta käyttää vapaasti. Näin ollen tällaisia teoksista saa vapaasti valmistaa digitaalisen kappaleen ja esittää sen esimerkiksi myös videotykin kautta.
Tekijänoikeuslain 21 §:n rajoitussäännöksen nojalla jumalanpalveluksen yhteydessä voidaan esittää videotykillä myös internetissä laillisesti julkaistuja teoksia. Tämä kuitenkin edellyttää, että teoksesta ei valmisteta erillistä kappaletta, vaan se esitettään sellaisenaan ko. verkkosivulta.
7. Virsikirja on ev. lut. kirkon sivuilla vapaasti katsottavissa. Onko luvallista kokouksissa esittää videotykillä julkisesta netistä lauluja virsikirjasta?
VS:
Ne virret, jotka ovat oikeudenhaltijan luvalla julkaistu verkossa, ovat tekijänoikeuslain 21 §:n nojalla esitettävissä jumalanpalveluksissa. On kuitenkin huomattava, että kaikkia virsiä ei ole julkaistu verkossa. Esimerkiksi virren 501 kohdalla on teksti ” Virren tekstin tekijänoikeuksien haltija Warner/Chappell Music Finland Oy ei ole antanut lupaa tämän virren julkaisemiseen verkossa”. Näin ollen tällaisia virsiä ei myöskään voida esittää videotykillä.
On kuitenkin huomattava, että vaikka virren saa esittää, ei siitä kuitenkaan saa valmistaa digitaalista kappaletta. Näin ollen virsi tulee näyttää sellaisenaan internetsivulta.
8. Laulamme lauluryhmässämme lauluja ulkoa. Onko meillä siitä huolimatta oltava jokaisella laulujen alkuperäiset nuotit hallinnassamme?
VS:
Jos koko lauluryhmä laulaa laulut täysin ulkoa, ei nuotteja tai sanoja tarvita. Kuitenkin ennen kuin lauluja osataan laulaa täysin ulkoa, tarvitaan yleensä useita harjoituksia, joihin nuotit ja sanat tulee olla luvallisesti hankittuja.
Mikäli laulaminen tapahtuu edes osaksi nuoteista tai sanoista, tulee lauluryhmällä olla hallussaan jäsenmäärää vastaava määrä luvallisesti hankittua materiaalia.
9. Mitä tarkoittaa alkuperäinen nuotti?
VS:
Kopioston kopiointiluvassa alkuperäisellä nuotilla tarkoitetaan alkuperäistä julkaistua nuottia, esimerkiksi nuottikirjaa.