Kirjaa haluamasi nuotit mahdollisimman tarkasti. Saat varmistuksen tilauksestasi sähköpostitse, kun tilaus on käsitelty.
Mikäli et ole jäsen, mutta haluat liittyä, täytä myös jäsenliittymislomake.
Meill´ laulun aihe on verraton, sanotaan laulussa, joka löytyy pienen revanssinkin kokeneesta Pitkästä kirjasta. Herätyksessä laulettujen laulujen historiankulussa voi selvästi kuulla, minkä sisällön ja painotuksen verraton aihe on milloinkin saanut.
Tuonpuoleisessa vai tämänpuoleisessa.
Merkittävä vaikutus laulun aiheille on luonnollisesti ollut se, miten maamme ja maailma ympärillä makaa. Hengellisen laulun historia on pitkä jatkumo, joka on jatkuvassa liikkeessä ja heijastaa ympäristöään. Niin pitääkin. Silti sen ydin – evankeliumin ainutlaatuisuus ja muuttumattomuus – on luovuttamaton. Laulumme aihe erottuu muista.
Aika ajoin on hyvä miettiä Oskar Merikannon tunnetun laulun mukana: Miksi laulan?
Tämän päivän aiheita musikaalissa.
Lohjalla kuultiin helmikuussa viulunsoitonopettaja Tuomas Törmin säveltämä musikaali You And Me. Musikaalin aihe oli muhinut tekijänsä mielessä pitkään. Hän oli huolissaan nuorista. Niinpä You And Me nousi kannanotoksi nuorten pahoinvoinnista, josta viime vuosien koulusurmat ovat sen synkin puoli.
Teoksen käsikirjoitusta olivat nuoret itse muokanneet näköisekseen. Tekstin ote oli suorasukaista, aitoa ja kysymyksiä riittää: kelpaanko minä, riitänkö tällaisena, kuulunko joukkoon? Samalla etsitään onnellisuutta, rakastetuksi tulemista ja omaa paikkaa. Käydään kuoleman rajallakin. Toisaalta, sooloissa lauletaan kilvan individualismin ja Idolsin innoittamana: Minusta tulee jotakin!
Musikaalin alussa nähtiin keskinäisiä kuppikuntia ja niistä seurannutta koulukiusaamista, halveksintaa ja vallankäyttöä. ” Huomasitko, että ensin kaikki olivat siinä omissa porukoissaan?” kysyi mukana oleva teini-ikäinen oppilaani. ” Mutta vähitellen meistä tuli sitten yksi iso ryhmä!”
Keskinäinen kunnioitus – itsensä ja toisen hyväksyminen – prosessoitui esiin anteeksipyytämisen, sovinnonteon ja erilaisuudesta iloitsemisen kautta. Musiikki eli siinä sanottavassa myötä. Lopulta koko lava oli yhtä halaamista! Lähes parituntisena, yli 70 nuoren yhteisenä toteutuksena, tiiviinä puolenvuoden harjoitusputken tuloksena, You And Me oli energinen ja uskottava. Musiikilla oli nuorten ilmaisussa sanottavaa omaan maailmaansa.
Mutta siitä puuttui hengellinen ulottuvuus. Se, mihin minä uskon.
Kuitenkin sen sanomasta löytyi tavattoman paljon juuri niitä kysymyksiä, joihin evankeliumilla on olemassa iankaikkisia vastauksia!
Iankaikkisuus kiinnostaa
Maailmassa hamuillaan uusia tehoja uusilla trendeillä. Suositun Idols-tähden kiertue on saanut nimen Taivaallinen keikka. Se tulee olemaan myös ensimmäinen, joka esitetään lentokoneessa! Kyse ei ole hengellisestä laulusta, mutta hengellinen mielikuva on käytössä – suorastaan yläilmoissa.
Äskettäin nähdyssä Tv:n Voimala-ohjelmassa keskusteltiin syövänhoidosta. Kaiken sairaudesta selviämisen näkökulmien lisäksi professori Inkeri Elomaa ottaa ohjelmassa esiin elämän rajallisuuden. ”Me kaikki kuolemme”, hän ravistaa. ” Mihin tarttua, kun kuolema kolkuttaa olkapäähän?” Lääkärinä tilanteissa olleena hän patistaa käsittelemään kuoleman jälkeisen elämän kysymyksiä ajoissa: ”Onko kuoleman jälkeistä elämää? Uskonko siihen? Sen edessä olemme viimeistään tasa-arvoisia.” hän muistuttaa.
Iankaikkinen elämä lauluissa
Aiheena iankaikkisuus on uskomme päämäärä ja siksi erikoisalaamme. Verraton laulun aihe! Ehkä kuolemalla pelottelu menneiden laulujen sanomassa on siirtänyt painopisteen evankeliumin merkityksestä enemmän tämän elämän ympyröihin. Onko nyt tullut aika painopisteen siirtämiseen?
Kristuksen sovitustyö on tie iankaikkiseen elämään. Siinä on koko evankeliumi. Se on musiikkia syvempi.
– Meill laulun aihe on verraton, se ompi aiheista suurin.
Pirkko Hyttinen
Hsm ry:n puh.joht.
Julkaistu Ristin Voitto lehdessä 15/2010
Jarkko Makkonen haastaa sinut mukaan rakentamaan tiimiä, joka voisi palvella seurakuntia äänentoistoon liittyvissä asioissa. Riittää kun koet kiinnostusta asiaan ja sydämen halua palvella mahdollisuuksiesi mukaan! Odotan yhteydenottoasi: jmakkonen(ät)live.com, puh. 050-3005099
Alla on koottuna tietoa tekijänoikeuksista.
Lue myös myös:
– kysymyksiä tekijänoikeuslain tiimoilta artikkeli
– tekijänoikeusjärjestöt Suomessa
– infoa Kopioston valokopiointimallista
Testaa tietosi
– Älypään tekijänoikeusvisassa!
– – – –
Tekijänoikeuslain käsitteistä
Kopiosto ry /Mikko Raito:
Kappaleen valmistaminen
Kappaleen valmistaminen muodostaa oikeudenhaltijan yksinoikeuden perustan. Kappaleen valmistaminen muuhun kuin yksityiseen käyttöön on aina ehdottomasti kiellettyä ilman oikeudenhaltijan lupaa.
Kappale voidaan valmistaa niin ”Analogisesti” kuin ”Digitaalisesti”. Analogista kappaleen valmistamista on mm. laulujen sanojen kirjoittaminen kalvolle. Digitaalista kappaleen valmistamista on taas esimerkiksi laulujen sanojen kopioiminen internetsivulta Word-tiedostoon tai laulun sanojen skannaaminen laulukirjasta tietokoneen luettavassa muodossa olevaan tiedostoon.
Esittäminen
Toinen oikeudenhaltijan yksinoikeuksien piiriin kuuluva oikeus on teoksen saattaminen yleisön saataviin. Yksi yleisön saataviin saattamisen muoto on esittäminen. Tekijänoikeuslain muutoksen yhteydessä esittämisen ja näyttämisen välistä suhdetta tarkennettiin niin, että kaikenlainen teosten näyttäminen, joka tapahtuu teknisen apuvälineen avulla, on esittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mm. kalvon heijastamista piirtoheittimellä tai videotykin käyttöä esitystarkoituksessa tarkastellaan tekijänoikeuslain kannalta esittämisenä.
Näyttäminen
Tekijänoikeuslain muutoksen jälkeen näyttämisellä tarkoitetaan konkreettisesti teoksen näyttämistä läsnä olevalle yleisölle ilman mitään teknisiä apuvälineitä.
Vaikka yleisön saataville saattaminen on lähtökohtaisesti oikeudenhaltijan yksinoikeuksien piiriin kuuluva oikeus, on sitä kuitenkin rajoitettu tekijänoikeuslain 21 §:ssä.
Tekijänoikeuslain 21 §
”Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä.”
– – – – –
Taustaa tekijänoikeuksille
Tekijänoikeus on ehkä vieläkin monelle ”kummajainen”, josta tulevat lähinnä mieleen Teosto ja muut tekijänoikeusjärjestöt. Ajatellaan jopa, että nämä järjestöt rahastavat kansalaisilta omien puitteidensa ylläpitämiseksi. Tekijänoikeus kuitenkin perustuu lakiin. Nykyinen tekijänoikeuslaki säädettiin 8.7.1961 ja siihen on sen jälkeen tehty lukuisia uudistuksia.
Nykyisen tekijänoikeuden juuret liittyvät kirjapainotaidon keksimiseen, joka mullisti täysin kirjojen kopioimisen. Kirjan painajan riskinä oli, että joku muu ryhtyi samaan hankkeeseen. Tarvittiin suojajärjestelmä tämän riskin poistamiseksi. Suomessa tekijänoikeudesta säädettiin ensimmäisen kerran vuoden 1829 painoasetuksessa.
Opetusministeriön tekijänoikeussivustolla laajemmin ja ajankohtaisemmin tekijänoikeuksista. Lue ministeriön sivulta lisää.
Faktaa: Tekijänoikeuden historia osoittaa tekijänoikeuslainsäädännön yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistakirjallisuuden ja taiteen edistämisen.
Tekijänoikeus on hyvin kansainvälistä oikeutta, jossa tehdään maailmanlaajuisia valtioiden välisiä multilateraalisia sopimuksia.
– – – –
Tekijänoikeuden sisältö
A) Taloudelliset oikeudet
Tekijänoikeuslain 2 § :n mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus – tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
A I Kappaleiden valmistaminen teoksesta merkitsee fyysisen muodon antamista teokselle eli teoksen aineellistamista. Tähän kuuluvat kaikki tekniikat: kirjoittaminen, tallentaminen tietokoneen muistiin, kopioiminen levykkeelle, tulostaminen, valokopiointi, kirjapaino jne.
A II Teoksen saattaminen yleisön saataviin käsittää TekijäL 2 § 3 momentin mukaan kolme erilaista toimintoa: 1. teoksen julkinen esittäminen, 2.kappaleiden levittäminen yleisön keskuuteen ja 3. teoksen julkinen näyttämisen.
A II 1. Vain julkinen esittäminen kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin. Teoksen esittämiseen lähimmässä perhe – tai ystäväpiirissä ei tarvita tekijänoikeuden haltijan lupaa.
A.II 2. Teoskappaleiden levittäminen yleisön keskuuteen voi tapahtua monella tavalla. TekijL 2 § : n 3 momentissa mainitaan nimenomaisesti teoskappaleen tarjoaminen myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Oikeuskirjallisuudesssa on katsottu, että levittäminen yleisölle on tapahtunut, kun teoskappale on saatettu tekijän ja hänen yksityisen piirinsä ulkopuolelle.
A. II 3. julkinen näyttäminen tulee kyseeseen lähinnä kuvataiteen alaan kuuluvien teosten kohdalla. Esimerkiksi öljymaalaus voidaan näyttää taidenäyttelyssä, diakuvana tai televisiossa. Periaatteessa näyttää voidaan myös kirjallisen teoksen ja sävelteoksen kappaleita , esimerkiksi käsikirjoituksia ja nuotteja.
B. Moraaliset oikeudet.
Tekijänoikeudessa tärkeimmät tekijän moraaliset oikeudet ovat 1. isyysoikeus ja ns. II. respektioikus.
B I. Kun teoksesta valmistetaan kappale ta teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin , on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Tekijällä on siten aina oikeus tulla mainituksi teoskappaleissa ja saatettaessa teos yleisön saataviin.
B II ”Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.” säädetään Tekijäl. 3 § :n 2 momentissa.
Tekijänoikeuden rajoitukset
Opetukseen, tutkimukseen ja sivistystoimeen liittyvien syiden, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten intressien sekä mm. uskonnollisten ja käytännöllisten seikkojen takia on tekijän yksinomaista määräysvaltaa teokseensa rajoitettu monin eri tavoin. Tekijän yksinoikeuden sisältö selviääkin vasta ” vähentämällä ” siitä sen rajoitukset.
Kun tekijällä on yksinoikeus valmistaa teoksesta kappaleita, on otettava esimerkiksi huomioon TekijäL 12 § :ssä jokaiselle fyysiselle henkilölle annettu oikeus valmistaa teoksesta muutama kappale yksityiseen käyttöönsä.
Yksinoikeuden rajoitukset on toteutettu kolmella eri tavalla.
a) Vapaa Hyväksikäyttöoikeus
TekijäL 12 § :n mukaan julkaistusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Oikeus valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä varten on vain fyysisillä henkilöillä. Seurakunta eli käytännössä yhdistys ei voi valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä varten, koska se ei ole fyysinen henkilö.
b) Siteerausoikeus.
Julkisesta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. TekijäL 22 §. Teosta siteerattaessa on lähde mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. ( Tekijän isyysoikeus ).
c ) Vapaa esittämisoikeus
TekijäL 21 §:n mukaan julkaistu teos saadaan vapaasti esittää seuraavissa tilaisuuksissa.
-
1 ) Jumalanpalvelus ja opetus
-
2 ) Mikä tahansa tilaisuus, joka täyttää seuraavat kolme edellytystä:
a) teosten esittäminen ei ole tilaisuuden pääasia;
b) pääsy tilaisuuteen on maksuton
c) tilaisuutta ei muutoinkaan järjestetä ansiotarkoituksessa.
Jumalanpalveluksen osalta lain valmistelussa todettiin, että siinä siinä ” tuskin esitetään muita teoksia kuin eräänlaisia sävellysteoksia ”
2- kohdan tilanteita voivat olla esim. kirkolliset seremoniat, mutta eivät kuitenkaan esim. puistokonsertit joissa teosten esittäminen on nimenomaan pääasia.
Mikäli tilaisuus on konsertti eli teosten esittäminen on siinä pääasia , on syytä ottaa yhteys Teostoon. Maksut eivät ole kovinkaan suuria, eikä liene erityisen kristillistä käyttää lyhyttä rukousta tai puhetta tekosyynä tilaisuuden luokittelemiseksi Jumalanpalvelukseksi.
d ) Ohjelmavapaus.
Ohjelmavapaudella tarkoitetaan TekijäL 24 § :ssä säädettyä oikeutta ottaa teksti kuulijoiden käytettäväksi konserttiohjelmaan tai muuhun sellaiseen, silloin kun sävelteos esitetään tekstin kanssa. esim. kirkollisen seremonian ohjelma, johon veisattavien virsien tekstit on painettu.
Kopiosto Ry:n uskonnollisten yhteisöjen valokopiointimalli
Helluntaiseurakuntien Musiikki ry on talvipäivien 1996 tekemän päätöksen nojalla neuvotellut Kopiosto ry:n kanssa helluntaiseurakunnille räätälöidyn valokopiointisopimuksen. Kopioston hallitus on kokouksessaan 14.11.1996 vahvistanut uskonnollisten yhteisöjen valokopiointilupamallin, joka on alkuvuodesta 1997 postitettu kaikille helluntaiseurakunnille ja eräille niiden piirissä toimiville yhdistyksille. Kukin seurakunta on päättänyt ja päättää itsenäisesti, tekeekö se sopimuksen Kopioston kanssa.
Mikäli seurakunta ei ole tehnyt sopimusta Kopioston kanssa, sovelletaan tekijänoikeuslain säännöksiä sellaisenaan.
– – – –
Soveltamisala ja määritelmät
2 §
-
Lupa ei koske työ- ja harjoituskirjoja , mikä on syytä huomioida kerho- ja pyhäkoulu- yms. toiminnassa.
-
Lupa mahdollistaa kalvojen valmistamisen kopioimalla sen alkuperäisestä teoksesta. Teoksen tekijät oltava näkyvissä.
3 §
Lupa ei kata vastaavia menetelmiä, kuten käsin kirjoittaminen, tekstinkäsittely yms.
Määräykset
Suojatusta teoksesta valmistetuissa kopioissa on oltava tiedot teoksen tekijöistä ja kustantajista. Lisäksi kopiossa on oltava merkintä kopiointiluvasta. Tekijä on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Muista tekijän isyysoikeus.
Kopioston velvollisuuksina on pyrkiä saavuttamaan mahdollisimman laaja oikeuden haltijoiden edustavuus, pyrkiä toimimaan sen hyväksi, etteivät oikeuksien haltijat kieltäisi teostensa kopiointia, ja vastata niiden oikeuden haltijoiden perustelluista korvausvaatimuksista, joita Kopiosto edustaa.
Lupaehdot
4 §
-
Lupaehdoissa on sekä pelkästään sävelteoksia , että muita teoksia koskevia määräyksiä. Sävelteoksiin luetaan itse nuottien lisäksi myös sanoitukset. Muita teoksi ovat kaunokirjallisuus, runot, sanomalehdet jne.
4 § 1 Sävel – ja muut teokset
- Lupakauden aikana teoksesta saa valmistaa yhteismäärältään enintään hankitun luvan mukaisen määrän.
4 § 2
-
Samasta teoksesta ei ilman eri lupaa saa valmistaa yli 500 kopiota.
-
Teos on esimerkiksi yksi laulu, ei kokonainen laulukirja. Lisäksi on huomattava, että teoksessa voi tietenkin olla useampia kuin yksi sivu. Mikäli kopioidaan kaksisivuisesta teoksesta 500 kopiota , syntyy kopiosivuja yhteensä 1000 kappaletta.
Sävelteokset 4 § 3
-
Osallistujien käyttöön jumalanpalveluksissa ja hartaustilaisuuksissa saa kopioida julkaisusta enintään puolet , ei kuitenkaan koskaan yli 10 sivua. Kokonaisten julkaisujen kopiointi on näin ollen aina kiellettyä.
- Osallistujaksi lasketaan vain yleisö, ei esittäjiä , kuten kuorolaisia yms.
- Jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia ovat melkein kaikki seurakunnan yleisölle avoimet tilaisuudet, lukuun ottamatta tietenkään myyjäisiä, konsertteja yms. Jumalanpalveluksena voidaan myös pitää ylistyslaulutilaisuutta , johon yleisö osallistuu.
- Julkaisukohtainen kopioinnin yläraja on puolet , mutta kuitenkin samalla enintään 10 sivua.
- Kerhotoiminnassa tai muussa sellaisessa pienehkön suljetun piirin toiminnassa saa nuotteja kopioida vastaavin ehdoin.
Kuoron kopiointioikeudet
Kuoron kopiointioikeudet 4 § 5
-
Kuoron kopiointioikeudet edellyttävät alkuperäisaineiston hankkimista.
- Kuoro on seurakunnan musiikkitoiminnassa esiintyjiin lukeutuva ryhmä. Kuoroa eivät siis koske samat ehdot kuin osallistujia eli yleisöä.
- Kuoron täytyy aina käyttää alkuperäisaineistoa.
-
Kopioston ja Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n välisissä neuvotteluissa yritettiin neuvotella myös kuoroille kopiointioikeutta, mutta Kopioston jäsenjärjestöt eivät hyväksyneet tätä. Kopionti esityskäyttöön on em. järjestöjen mukaan epätarkoituksenmukaista kustannustoiminnan kannalta.
Kuoron kopiointioikeudet 4 § 6
-
Kuorolla on oikeus ottaa yhdet apukopiot kutakin kuoron tai sen jäsenen hallinnassa olevaa alkuperäisnuottia kohti.
4 § 7
-
Musiikin teorian ja historian opetusta varten nuotteja saa kopioida enintään 10 sivua, ei kuitenkaan yli puolta sävelteoksesta. ( yhtä lauluakaan ei saa kokonaan kopioida )
- Kuoron täytyy aina käyttää alkuperäisaineistoa.
-
Kopioston ja Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n välisissä neuvotteluissa yritettiin neuvotella myös kuoroille kopiointioikeutta, mutta Kopioston jäsenjärjestöt eivät hyväksyneet tätä. Kopiointi esityskäyttöön on em. järjestöjen mukaan epätarkoituksenmukaista kustannustoiminnan kannalta.
Kuoron kopiointioikeudet 5 § 1
-
Kuorolla on oikeus kopioida esitystilannetta varten esitettävät teokset kuorolaisten käyttöön , mikäli esitettävät teokset on julkaistu ja saatavilla yksinomaan laajemmassa julkaisussa ja mikäli kuorolla on hallussaan kuoron jäsenten lukumäärää vastaava määrä luvallisesti hankittua materiaalia.
-
Kuorolla on siis oikeus kopioida apukopiot tai oikeammin kaksoiskappaleet hallussaan olevasta , kuoron jäsenten lukumäärää vastaavasta alkuperäismateriaalista. Tällä tavoin voidaan kopioida vaikka koko kuorokansio.
Matka musiikkielämyksestä hengelliseen lauluun voi tänään olla pitkäkin. Matka voi jäädä myös kesken, jolloin laulussa oleva hengellinen viesti jää tavoittamatta.
Kun tilaisuudessa valitaan jokin laulu laulettavaksi, nähdään se ensin rivinä nuotteja viivastoon ripustettuna. Niiden alla on sanoja, runoa muutaman säkeen verran. Tuttu laulu, todetaan, helppo ja selkeä – lauletaan tämä! Laulu lähtee soimaan, mutta sanat kulkevat sävelen mukana pelkkänä tavujonona. Lauluun kätketty ajatus ei lähdekään avautumaan. Miksi?
Musiikki ja sanat eriparia
Laulua ympäröivä musiikki tai esitystapa voi herättää toisenlaisia mielikuvia kuin siinä oleva teksti. Tekstin elintila supistuu. Toisinaan voidaan kuulla päällimmäisenä erilaisia musiikillisia korostuksia, jotka valtaavat kuulokuvan. Rutiinikin voi sammuttaa viestin. Matka hengellisen laulun ytimeen ei olekaan itsestäänselvyys.
Laulu saa usein musiikillisen olomuotonsa virren, valssin, kantrin, popin, bluesin, rockin ym. viitoittamana. Monelle on syntynyt mielityylilaji, joka saa sydämen sykkimään muita suloisemmin. Joskus arvotamme näitä – mielestämme hengellisen vaikuttavuutensa mukaan – eri tasoille. Kokemuksemme voi olla niin syvä ja todellinen.
Musiikki avaa maailmansa ja jättää jäljen
Millaisen maailman musiikki avaa? Entä millaiselle maailmalle ihminen avaa mielensä? Puhutaan paljon musiikin suggeroivastakin vaikutuksesta. Musiikin maailma lienee siinä olevan sanomansa näköinen maailma. Mitä siis jää jäljelle kun musiikki taukoaa?
Musiikki on kuitenkin musiikkia. Se on Jumalan luoma ihmeellinen väline ihmisen iloksi, lohdutukseksi, jopa terveydeksi. Sillä on välitön ulottuvuus ihmisen herkimpiin keskuksiin. Se painuu syvälle sinne, missä ihmisen oma historia elää ja uinuu.
Musiikki jättää ihmiseen jäljen. Jäljen, johon senhetkinen kokemus ja elämäntilanne hitsautuvat.
Hengellisen laulun elämä
kulkee ketjussa: laulun tekijä, laulun laulaja, laulun kuulija. Jokainen lenkki on tärkeä. Laulun tekeminen on jo sinänsä eheyttävä kokemus tekijälleen. Usein siinä ilmaistaan itselle tärkeää tai ennen kokematonta löytöä Jumalan maailmoista. Laulun laulaja voi osaltaan samaistua tähän ja elää se omakohtaisesti laulaessaan. Kuulijalle tarjoutuu sama mahdollisuus – Jumalan kosketuksen osallisuus. Tämän prosessin tekee eläväksi suvereenilla tavallaan Pyhä Henki. Koko ketju on riippuvainen Hänestä ja se pitää nöyränä.
Pyhä Henki – Kristuksen kirkastaja
Pyhä Henki päivittää hengellisessä laulussa olevan sanoman ihmisen sydämelle. Mitä sanottavaa laululla sitten on, minkä Hän kirkastaisi? Hengellisen laulun sanoituksissa on kautta aikojen etsitty suuntaa ja fokusta. Henkiin ovat jääneet paljolti juuri iankaikkisen näkökulman ajattomasti löytäneet laulut. 1500-luvulla Martti Luther peräsi laulun sanojen raamatullisuutta. David Pets puhui puolestaan Tampereen Talvipäivillä ansiokkaasti hengellisen musiikin olevaisuudesta. Pets vastuutti seurakunnan johtoa puntaroimaan laulujen sanoituksia. Hengellisen laulun runsaudessa löytyy myös tänään paljon sanoman hampaattomuutta ja konsensusta. Petsin ajatus lienee aiheellinen.
Sanomasta lähtee laulu
”Enkelit ensin paimenille lauloi.” Kristus oli syntynyt maailmaan! ”Sielusta sieluhun kaiku soi…”
Näin lähti Jumalan valmistama pelastussanoma vyörymään musiikin myötä tuleville sukupolville maailman ääriin. Sen kaikua on riittänyt jo pari tuhatta vuotta. Hengellisen laulun matka jatkuu.
”…Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi!”
Pirkko Hyttinenmus.opett., dipl.pianisti
Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puh.joht.
Artikkeli julkaistu Ristin Voitto -lehdessä 49/2009