Kuoro jumalanpalveluksessa gradu

Timo Ala-Vainion käytännön teologian pro gradu -tutkielma ”Kuoro jumalanpalveluksessa – musiikkilahjan käyttäjä vai hengellinen rakentaja”. Lue gradu [pdf-tiedosto 1.2mt]

– –

Muutama sana sinulle, joka luet graduani…

Tein kuorokyselyn syksyllä 2008. Kysely oli suunnattu helluntaiseurakuntien musiikkihenkilöille (lähinnä kuoronjohtajille) sekä seurakuntien työntekijöille (lähinnä pastoreille). Vaikka kyselystä on kulunut sen julkaisuhetkellä ”jo” kaksi vuotta, toivon, että löydät tekstistä ja tuloksista ne asiat, jotka palvelevat seurakuntaasi sekä kuoroasi tänään ja myös tulevina vuosina.

Toivon myös, että et lue graduani liian vakavasti. Tämä tutkimus on kuitenkin vain suhteellisen kokemattoman tutkijan pintaraapaisu suuresta ja monimuotoisesta aiheesta. Voi olla, että löydät gradustani tutkimustuloksen, joka ei sovellu ollenkaan teidän kuoroonne tai seurakuntaanne. Voi olla, että löydät gradustani tekstiä, joka nostaa myös tunteita pintaan. SIKSI – Jos tutkimukseni synnyttää keskustelua, toivon nöyrästi, että se olisi rakentavaa ja että sen seurauksena meidän kaikkien intomme palvella Vapahtajaamme ja Herraamme kasvaisi.

Voit lukea tekstin myös pikaversiona siten, että ensin luet tekstin alussa olevan TIIVISTELMÄN ja JOHDANNON sekä tekstin lopusta TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVEDON.

Ystävällisesti, Timo Ala-Vainio

RV: Ääni ja sen toisto

Äänentoisto on tärkeä elementti seurakuntakuvioissa. Ääni ja sen toisto ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

Ihmisen tuottama ääni puheena tai musiikkina on rajallinen eikä aina kuulu toivotulla tavalla kuulijakunnalle. Sen vahvistaminen tavalla tai toisella on ollut välttämättömyys kautta aikojen.

Luonnon toisto

Alkumotto voisi olla: Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan. Varhaisin äänentoiston muoto lienee ollut kaiku.

Roomalaiset rakensivat amfiteattereita ja Jeesus puhui kansanjoukolle veneestä. Vuosisatoja sitten rakennettujen kirkkojen ja katedraalien akustiikassa tila täyttyi luomuäänellä.

Herätyksemme alkuaikoina äänentoisto oli harvinaista. Edellytyksenä tulla julistajaksi tarvittiin vahva ja resonoiva ääni.  Vaatimattomissa kokoustiloissa ääntä korottamalla saatiin puheen ydinkohdat kuulumaan aina perälle asti. Voi olla, että herätyksellemme ominainen laulava puhetapa on peräisin samasta tarpeesta.

Sähkö ja ääni

60-luvulla yleistyi äänentoistolaitteiden hankinta seurakuntiin, aluksi vain vahvistamaan puhetta. Sähkö oli tullut äänen ja toiston väliin. Monia julistajia se hämmensi, koska oli totuttu hoitamaan puhuminen ilman apuja. Äänen korottaminen – varsinkin runsaasti käytettynä – rasittikin sitten usein sen ajan kuulijan korvia.

Musiikissa ei alkuaikoina äänentoistoa juuri käytetty. Laulajien ja soittajien innoittuneet äänivarat riittivät kuulijoille. Hiljennyttiin kuuntelemaan. Sähköisten soitinten myötä piti sitten vahvistaa laulukin.

Ajan kuluessa kirkkojen ja salien rakentamisessa akustisten ominaisuuksien huomioon ottamista ei sen sijaan koettu enää niin tärkeänä. Sen oletettiin hoituvan tekniikan avulla.

Mahdollisuudet ja haasteet

Vähitellen laitteet kehittyivät. Yksinkertaisista, on-off nappulalla toimivista pikkulaatikkomalleista, siirryttiin miksauspöytiin. Mahdollisuudet kasvoivat. Ääntä voitiin muokata muotoon jos toiseenkin. Musiikin äänentoistosta tuli samalla monimutkaisempaa. Alkuperäisestä äänestä kuultiin enemmän ja vähemmän muuttunut toisto. Tuli parempi tai sitten ei.

Laitearsenaalin jatkaessa kehityskulkuaan, niiden hallinta oli asettamassa yhä enemmän haasteita käyttäjilleen. Seurakuntien äänentoistoon on kuitenkin onneksi löytynyt sitkeitä puurtajia, jotka ovat jaksaneet perehtyä miksauspöytien salaisuuksiin ja toimintakuvioihin. Tärkeäksi osaksi miksaajan työtä on tullut myös välttämättömyys oman musiikkimaailmansa ohella oppia tuntemaan monenlaista musiikkia. On tiedettävä, millaisen kuulokuvan lavalla olevat muusikot haluavat tarjota kuultavaksi. Sen löytymiseen tarvitaan korvaa ja kompromisseja, joita tekniikka sitten palvelee.

Samalla kuvioihin on tullut lisäelementtejä. Kuulokuvan rinnalle on noussut tarve kokea musiikki myös fyysisesti.

Äänentoisto on monipuolinen prosessi, jossa ovat mukana ihmiset, laitteet ja fysiikan lait. Mielekäs, täysipainoinen musiikkikuva syntyy monista osatekijöistä.

Avuntarvetta

Äänentoiston tulos muodostaa suuren osa seurakunnassa koettavasta ilmapiiristä. Asian hoitaminen voi kuitenkin olla haastava. Jo laitehankinnat tuottavat seurakuntien päättäjille päänvaivaa. Valikoima on valtava ja hinnakastakin. Ehdotuksia ja mielipiteitä laitteista riittää. Tarkoituksenmukaisen paketin löytäminen ei aina ole helppoa.

HSM ry on nyt rakentamassa seurakuntien avuksi äänentoistotiimiä, joka on valmis avustamaan niin laitehankinnoissa kuin koulutuksessakin. Tiimiä vetää Jarkko Makkonen. Koulutustapahtuma pidetään syyskuussa Lohjalla.

Pirkko Hyttinen
Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puh.joht.

Jk. Konferenssitilanteessa Jeesuksen käyttämä järvimalli voisi olla kokeilemisen arvoinen.

Julkaistu Ristin Voitto lehdessä

RV: Aiheita lauluun

Meill´ laulun aihe on verraton, sanotaan laulussa, joka löytyy pienen revanssinkin kokeneesta Pitkästä kirjasta. Herätyksessä laulettujen laulujen historiankulussa voi selvästi kuulla, minkä sisällön ja painotuksen verraton aihe on milloinkin saanut.

Tuonpuoleisessa vai tämänpuoleisessa.

Merkittävä vaikutus laulun aiheille on luonnollisesti ollut se, miten maamme ja maailma ympärillä makaa. Hengellisen laulun historia on pitkä jatkumo, joka on jatkuvassa liikkeessä ja heijastaa ympäristöään. Niin pitääkin. Silti sen ydin – evankeliumin ainutlaatuisuus ja muuttumattomuus – on luovuttamaton. Laulumme aihe erottuu muista.
Aika ajoin on hyvä miettiä Oskar Merikannon tunnetun laulun mukana: Miksi laulan?

Tämän päivän aiheita musikaalissa.

Lohjalla kuultiin helmikuussa viulunsoitonopettaja Tuomas Törmin säveltämä musikaali You And Me. Musikaalin aihe oli muhinut tekijänsä mielessä pitkään. Hän oli huolissaan nuorista. Niinpä You And Me nousi kannanotoksi nuorten pahoinvoinnista, josta viime vuosien koulusurmat ovat sen synkin puoli.
Teoksen käsikirjoitusta olivat nuoret itse muokanneet näköisekseen. Tekstin ote oli suorasukaista, aitoa ja kysymyksiä riittää: kelpaanko minä, riitänkö tällaisena, kuulunko joukkoon? Samalla etsitään onnellisuutta, rakastetuksi tulemista ja omaa paikkaa. Käydään kuoleman rajallakin. Toisaalta, sooloissa lauletaan kilvan individualismin ja Idolsin innoittamana: Minusta tulee jotakin!

Musikaalin alussa nähtiin keskinäisiä kuppikuntia ja niistä seurannutta koulukiusaamista, halveksintaa ja vallankäyttöä. ” Huomasitko, että ensin kaikki olivat siinä omissa porukoissaan?” kysyi mukana oleva teini-ikäinen oppilaani. ” Mutta vähitellen meistä tuli sitten yksi iso ryhmä!”
Keskinäinen kunnioitus – itsensä ja toisen hyväksyminen – prosessoitui esiin anteeksipyytämisen, sovinnonteon ja erilaisuudesta iloitsemisen kautta. Musiikki eli siinä sanottavassa myötä. Lopulta koko lava oli yhtä halaamista! Lähes parituntisena, yli 70 nuoren yhteisenä toteutuksena, tiiviinä puolenvuoden harjoitusputken tuloksena, You And Me oli energinen ja uskottava. Musiikilla oli nuorten ilmaisussa sanottavaa omaan maailmaansa.

Mutta siitä puuttui hengellinen ulottuvuus. Se, mihin minä uskon.
Kuitenkin sen sanomasta löytyi tavattoman paljon juuri niitä kysymyksiä, joihin evankeliumilla on olemassa iankaikkisia vastauksia!

Iankaikkisuus kiinnostaa

Maailmassa hamuillaan uusia tehoja uusilla trendeillä. Suositun Idols-tähden kiertue on saanut nimen Taivaallinen keikka. Se tulee olemaan myös ensimmäinen, joka esitetään lentokoneessa! Kyse ei ole hengellisestä laulusta, mutta hengellinen mielikuva on käytössä – suorastaan yläilmoissa.

Äskettäin nähdyssä Tv:n Voimala-ohjelmassa keskusteltiin syövänhoidosta. Kaiken sairaudesta selviämisen näkökulmien lisäksi professori Inkeri Elomaa ottaa ohjelmassa esiin elämän rajallisuuden. ”Me kaikki kuolemme”, hän ravistaa. ” Mihin tarttua, kun kuolema kolkuttaa olkapäähän?” Lääkärinä tilanteissa olleena hän patistaa käsittelemään kuoleman jälkeisen elämän kysymyksiä ajoissa: ”Onko kuoleman jälkeistä elämää? Uskonko siihen? Sen edessä olemme viimeistään tasa-arvoisia.” hän muistuttaa.

Iankaikkinen elämä lauluissa

Aiheena iankaikkisuus on uskomme päämäärä ja siksi erikoisalaamme. Verraton laulun aihe! Ehkä kuolemalla pelottelu menneiden laulujen sanomassa on siirtänyt painopisteen evankeliumin merkityksestä enemmän tämän elämän ympyröihin. Onko nyt tullut aika painopisteen siirtämiseen?
Kristuksen sovitustyö on tie iankaikkiseen elämään. Siinä on koko evankeliumi. Se on musiikkia syvempi.
– Meill laulun aihe on verraton, se ompi aiheista suurin.

Pirkko Hyttinen
Hsm ry:n puh.joht.

Julkaistu Ristin Voitto lehdessä 15/2010

RV: Matkalla hengelliseen lauluun

 

Matka musiikkielämyksestä hengelliseen lauluun voi tänään olla pitkäkin. Matka voi jäädä myös kesken, jolloin laulussa oleva hengellinen viesti jää tavoittamatta.

Kun tilaisuudessa valitaan jokin laulu laulettavaksi, nähdään se ensin rivinä nuotteja viivastoon ripustettuna. Niiden alla on sanoja, runoa muutaman säkeen verran. Tuttu laulu, todetaan, helppo ja selkeä – lauletaan tämä!  Laulu lähtee soimaan, mutta sanat kulkevat sävelen mukana pelkkänä tavujonona. Lauluun kätketty ajatus ei lähdekään avautumaan. Miksi?

Musiikki ja sanat eriparia

Laulua ympäröivä musiikki tai esitystapa voi herättää toisenlaisia mielikuvia kuin siinä oleva teksti. Tekstin elintila supistuu. Toisinaan voidaan kuulla päällimmäisenä erilaisia musiikillisia korostuksia, jotka valtaavat kuulokuvan. Rutiinikin voi sammuttaa viestin. Matka hengellisen laulun ytimeen ei olekaan itsestäänselvyys.

Laulu saa usein musiikillisen olomuotonsa virren, valssin, kantrin, popin, bluesin, rockin ym. viitoittamana. Monelle on syntynyt mielityylilaji, joka saa sydämen sykkimään muita suloisemmin. Joskus arvotamme näitä – mielestämme hengellisen vaikuttavuutensa mukaan – eri tasoille. Kokemuksemme voi olla niin syvä ja todellinen.

Musiikki avaa maailmansa ja jättää jäljen

Millaisen maailman musiikki avaa? Entä millaiselle maailmalle ihminen avaa mielensä? Puhutaan paljon musiikin suggeroivastakin vaikutuksesta. Musiikin maailma lienee siinä olevan sanomansa näköinen maailma. Mitä siis jää jäljelle kun musiikki taukoaa?

Musiikki on kuitenkin musiikkia. Se on Jumalan luoma ihmeellinen väline ihmisen iloksi, lohdutukseksi, jopa terveydeksi. Sillä on välitön ulottuvuus ihmisen herkimpiin keskuksiin. Se painuu syvälle sinne, missä ihmisen oma historia elää ja uinuu.

Musiikki jättää ihmiseen jäljen. Jäljen, johon senhetkinen kokemus ja elämäntilanne hitsautuvat.

Hengellisen laulun elämä

kulkee ketjussa: laulun tekijä, laulun laulaja, laulun kuulija. Jokainen lenkki on tärkeä. Laulun tekeminen on jo sinänsä eheyttävä kokemus tekijälleen. Usein siinä ilmaistaan itselle tärkeää tai ennen kokematonta löytöä Jumalan maailmoista. Laulun laulaja voi osaltaan samaistua tähän ja elää se omakohtaisesti laulaessaan. Kuulijalle tarjoutuu sama mahdollisuus – Jumalan kosketuksen osallisuus. Tämän prosessin tekee eläväksi suvereenilla tavallaan Pyhä Henki. Koko ketju on riippuvainen Hänestä ja se pitää nöyränä.

Pyhä Henki – Kristuksen kirkastaja

Pyhä Henki päivittää hengellisessä laulussa olevan sanoman ihmisen sydämelle. Mitä sanottavaa laululla sitten on, minkä Hän kirkastaisi? Hengellisen laulun sanoituksissa on kautta aikojen etsitty suuntaa ja fokusta. Henkiin ovat jääneet paljolti juuri iankaikkisen näkökulman ajattomasti löytäneet laulut. 1500-luvulla Martti Luther peräsi laulun sanojen raamatullisuutta. David Pets puhui puolestaan Tampereen Talvipäivillä ansiokkaasti hengellisen musiikin olevaisuudesta. Pets vastuutti seurakunnan johtoa puntaroimaan laulujen sanoituksia. Hengellisen laulun runsaudessa löytyy myös tänään paljon sanoman hampaattomuutta ja konsensusta. Petsin ajatus lienee aiheellinen.

Sanomasta lähtee laulu

Enkelit ensin paimenille lauloi.” Kristus oli syntynyt maailmaan!  ”Sielusta sieluhun kaiku soi…

Näin lähti Jumalan valmistama pelastussanoma vyörymään musiikin myötä tuleville sukupolville maailman ääriin. Sen kaikua on riittänyt jo pari tuhatta vuotta. Hengellisen laulun matka jatkuu.

…Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi!

Pirkko Hyttinenmus.opett., dipl.pianisti
Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puh.joht.

Artikkeli julkaistu Ristin Voitto -lehdessä 49/2009

RV: Jolla on korva, se kuulkoon

Artikkeli julkaistu Riston Voitto lehdessä 26.8.2009

Jumala loi ihmisen käyttöön ainutlaatuisen kuulojärjestelmän.

Kuulo on äärettömän hienovarainen ja kehittymiskykyinen aisti.  Sen avulla ihminen muodostaa mielessään kuulokuvia ympäristön äänimaailmoista. Kuulokuvien vaikutus ihmisen sisimpään on vahva. Siksi Raamattu puhuu paljon kuulemisesta.

Kuulon suojelu

Kesäauringon häikäisyn suojaamme trendikkäästi käyttämällä aurinkolaseja. Kuulon suojelemisen trendikkyyskin on tulossa, ja hyvä niin, sillä korvamme ovat yhä lisääntyvän äänimassan rasittamia. Enää ei ole häpeä eikä mielenosoitus kaivaa tarvittaessa esiin korvatulppia kuulonsa suojaksi. Monilla kesäfestareilla näitä tarjotaan jo ovilla. Erityisen tärkeää on lapsen vasta kehittyvän kuulon suojaus.  Lapsen vieminen meluisiin tilanteisiin ilman korvien suojausta on terveysriski.

Aina vain kovempaa

Informaatiotulva ympäristössämme kasvaa.  Saadakseen asiansa kuuluville ja ihmisten huomion herätetyksi täytyy lisätä äänen voimaa yli muiden. Syntyy kasvavan melun kierre.

Ihmiskorvan päivittäinen meluannos nousee helposti yli sietokyvyn.  Se häiritsee keskinäistä kanssakäymistä, ärsyttää ja vaikeuttaa keskittymistä. Perussääntönä pidetään, että kun metrin etäisyydellä ei saa selvää toisen puheesta, kuulo olisi suojattava. Pumpuli ja paperi eivät siihen riitä. Tarvitaan asianmukaisia kuulosuojaimia.

Kuulon menettäminen

Näyttää olevan niin että Jumala loi ihmiselle kertakäyttökuulon. Toistuvat altistumiset voimakkaille äänille tuhoavat korvan aistinkarvasoluja. Nämä eivät uusiudu ja seurauksena on kuulovaurio. Sen myötä kuulokuvien syntyminen heikkenee ja niiden sävyt muuttuvat ”mustavalkoisiksi”. Kuulovaurio tai tinnitus voi tulla jo yhdestä voimakkaasta äänestä tai sitten pikkuhiljaa, salakavalasti.  Puhutaan myös kuulokynnysmuutoksesta voimakkaan äänialtistuksen seurauksena. Se voi olla tilapäinen, mutta saattaa muuttua pysyväksikin kuulo-ongelmaksi.

Kuulon heikkeneminen ei enää olekaan yksin ikäkysymys. V. 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan joka viides varusmiespalveluun astuvista nuorista kärsi huonontuneesta kuulosta. Viitteitä tästä kehityksestä saatiin jo LL Ilkka Virkkusen väitöskirjassa v.2001. Tinnituksen vuoksi hoitoon hakeutuvien ikä on valtaosaltaan 20v-30v. Lisääntyneen meluperäisten vapaa-ajan harrastusten seuraukset näkyvät tilastoissa. Tähän kasvavaan terveysriskiin suhtaudutaan kuitenkin hämmästyttävän välinpitämättömästi.

Netissä tosin löytyy vakavaakin keskustelua aiheesta. Rumpu.net sivustolla nimim. Joronjalka toteaa: ”No, mutta, kuitenkin tosiaan kuuloa kannattaa aina varjella. Itse ehkä mokasin kun aloittelin soittamaan ilman tulppia. Mutta sen jälkeen kun korvia alkoi särkemään, tajusin, että hanki nyt hyvä mies tulpat korviin.” Siellä pohditaan myös tulppien vaikutusta rumpusoundeihin. Todetaan että nämä muuttuvat osin paremmiksi tulppien läpi kuultuna, mutta sitten ”muilla ei ole kovin mukavaa kun pellit kuuluvat älyttömän kovaa ja settidynamiikasta ei ole tietoakaan”.

Kuuleva seurakunta

Onko kuulovaurion riski olemassa , kun kyse on evankeliumin julistuksesta, voidaan kysyä. Kasvavaan melumassaan tottuneet ihmiset olisi saatava pysähtymään iankaikkisten asioiden äärelle. On löydettävä yhä vahvempia ilmaisutapoja, mutta tapahtuuko se – muun maailman tavoin – äänen voimaa lisäämällä. Kuulon kestokyvyn rajallisuus kun on tosiasia seurakunnassakin. Usko tulee kuulemisesta, joten kuulon säilyttäminen on tärkeää.

Tulevaisuuden seurakunnan yksi haaste voi olla tässä.

Jeesuksen maanpäällisessä toiminnassa sokeat saivat näkönsä ja kuurot kuulonsa. Soisi evankeliumin yhä toimivan seurakunnissamme näin päin.

Pirkko Hyttinen

Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puheenjohtaja

RV: Yhteislaulu – seurakuntamusiikin kivijalka

Julkaistu Ristin Voitto lehdessä keväällä 2009

YHTEISLAULU – SEURAKUNTAMUSIIKIN KIVIJALKA.

Musiikki lienee yksi suurimmista Jumalan luomista lahjoista ihmiselle. Ei tunneta yhtään kansaa tai heimoa, jonka keskuudessa musiikki ei olisi läsnä tavalla tai toisella. Väitetään että se on ihmisyyden syvin ilmaisumuoto.

MUSIIKKI TUTKIMUSKOHTEENA

Poikkeuksellisen vaikuttavuutensa vuoksi musiikin salaisuuksista ovat kiinnostuneet myös monet tiedeihmiset. Yksi heistä on aivotutkija, dosentti Minna Huotilainen. Hänen mukaansa musiikilla on suora reitti aivojen tunnekeskuksiin. Se ohittaa järkeilyn ja aktivoi suoraan aivojen syviä osia. Syvien aivo-osien aktivoiminen ilman musiikkia vaatii äärimmäisiä ärsykkeitä.

Aivotutkimuksen biologista tutkimustulosta on myös se, että musiikki ylläpitää aivojen hyvinvointia. Se rakentaa mm. aivokuorta paksummaksi ja suurentaa motoriikan kannalta tärkeitä pikkuaivoja. Tutkimustulokset raottavat omalla tavallaan Jumalan luomistyön ääretöntä viisautta ja kokonaisvaltaisuutta.

HENGELLINEN MUSIIKKI

Kirjassaan HENGELLISEN LAULUN ELINKYSYMYKSIÄ (v. 1925!) Aarni Voipio toteaa:” Hengellisen laulun sisältönä on jotain erikoista! Kaikki laulut ovat sellaisten ajatusten, tunteiden ja toiveiden esille tuomista, jotka syvästi koskettavat ihmisen sisimpään olemukseen. Ja syvästi koskettavat ihmistä jos mitkään ne kokemukset, jotka avaavat hänelle näkemyksiä yli-inhimilliseen ijäisyysmaailmaan.” Hengellisen musiikin iankaikkisuusulottuvuus tähtää ajan rajan tuolle puolellekin, missä se puhkeaa täyteen loistoonsa. Se on pala taivasta keskellämme.

David Pets piti Tampereen talvipäivillä ansiokkaan puheenvuoron hengellisen laulun vaikutuksista. Hän käsitteli sanoituksien raamatullisuutta, ymmärrettävyyttä ja siihen liittyviä vastuukysymyksiä.

YHDESSÄ LAULAMISEN SALAISUUS

Helluntaiherätys tunnetaan rikkaasta musiikkielämästään. Löytyy valovoimaisia solisteja, taidokkaita lauluyhtyeitä, mahtavia kuoroja ja soittajia. Nyt on näiden rinnalle nousemassa vahva yhteislaulu! Se on enemmän kuin vain alkulaulu, ylistyslaulu tai uhrilaulu. Se on ryhdikästä ja musiikkityyleiltäänkin rikkaasti monimuotoista. Siinä koko seurakunta intoutuu ja antautuu yhteiseen harmoniaan, kokemaan keskinäistä yhteyttä ja jakamaan yhteisen uskon iankaikkisia totuuksia. Yhdessä laulamalla voi syyllinen ja rikkinäinen omistaa itselleen anteeksiannon ja vapauden. Syntyy evankeliumin ilmapiiri.

YHTEISIÄ LAULUJA TARVITAAN

Jumala on siunannut Suomeakin viime vuosina runsaalla hengellisten lauluntekijöiden määrällä. Uusien laulujen tulvasta olisi nyt hyvä löytää myös niitä, jotka kasvavat yhteislauluiksi. Tässä individualismin ja kertakäyttökulttuurin ajassa se on haaste.

SANOMA KOSKETTAA LAULAJAN SISINTÄ

Aarni Voipio: ”Siellä, missä sävelten kantama sanoma kaikkeuden Luojasta ja armon tuojasta johtaa persoonalliseen omistamiseen … siellä on sielujen laululla sen vastakaiku, jota se etsii ja tarvitsee elääkseen ja jatkuakseen. Muu kaikki on kaunista vaahtoa, kaunista ja haihtuvaa, kuinka pöyhkeästi sitte pärskähtäneekin.”

Koska laulun sanoma koskettaa ennen muuta laulajan omaa sisintä, laulamisen merkitys on nähtävä laajempana kuin vain harvojen osana ja oikeutena. Siitä on tullut jokamiehenoikeus.  Jokaisella on oikeus laulaa uskostaan omalla äänellään, mutta sydämensä kyllyydestä. Luoja loi miehille matalan ja naisille kirkkaan, korkeamman äänialan. Siitä syntyy yhteislaulun yksinkertainen moniäänisyys.

Yhteislaululla on tilaus ja tehtävä seurakunnassa. Se on terveellistä – sielulle, hengelle ja ruumiille.

Pirkko Hyttinen

Kirjoittaja on Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puheenjohtaja